Uudistettu elinluovutuslaki ei ole ratkaissut elinpulaa

– Elinsiirtojonoihin kuolee edelleen ihmisiä. Viime vuonna viidestä kymmeneen elimen odottajaa menehtyi jonoissa.

Elintä jonottaa jatkuvasti 300-400 potilasta. Suurin ryhmä ovat munuaispotilaat. Toiseksi eniten jonossa on maksan siirtoa odottavia potilaita.

Isoniemi muistuttaa, että elinten luovuttaminen on jokaisen henkilökohtainen asia. Vajaan vuoden vanhan lakiuudistuksen myötä omaisten veto-oikeus kieltää vainajan elintenluovutus poistui.

– Tämä on pitkä prosessi henkilökunnalle luovuttajasairaaloissa. Heillä on informaatiovelvollisuus omaisiin nähden, mutta omaisilla ei enää ole veto-oikeutta kieltää luovutusta, jos vainaja itse ei ole sitä eläissään vastustanut. Henkilökunta oppii, miten vainajan omaisia lähestytään tällaisessa tapauksessa, toteaa Isoniemi.

Jos vainajan tahdosta ei ole tietoa, niin olettamus on, että vainaja on hiljaisesti antanut suostumuksensa elinten irrotukseen. Jos ei siis halua, että omia elimiä käytetään kuoleman jälkeen, Isoniemi neuvoo tuomaan oman tahdon esiin selvästi.

– Jos ei halua luovuttaa elimiään kuolemansa jälkeen, niin oma tahto olisi syytä ilmoittaa mahdollisimman moneen paikkaan. Lompakkoon kannattaa laittaa lappu, joka kieltää luovutuksen. Kiellosta kannattaa kertoa myös omaisille ja pyytää kirjaamaan se sairaanhoitojärjestelmään.

Vaikka elinluovutukset ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, kehottaa Isoniemi jokaista miettimään omaa kantaansa luovutukseen.

– Jokaisen olisi hyvä miettiä, että jos on siinä tilanteessa, niin onko valmis ottamaan itse toiselta elimen ja hyväksymään sen. Sitä kautta miettiä voi miettiä, että täyttääkö sen elinluovutuskortin. Ja jos joutuu siihen tilanteeseen, että itse pystyisi pelastamaan muiden henkiä, niin onko valmis siihen. Se on hyvä lähtökohta miettiä asiaa.

Antamalla luvan luovutukseen voi Isoniemen mukaan antaa saajalle uuden mahdollisuuden elämään.

– Elinten tarvitsijoita on pikkulapsista lähtien. Elinsiirto parantaa ihmisen elämänlaatua huomattavasti ja palauttaa sen samalle tasolle kuin normaaliväestön ja työkykyisten ihmisten elämänlaatu on.

Isoniemen mukaan tarkoituksena onkin, että elinsiirteen saanut ihminen palaa täysin siihen arkeen, joka hänellä oli ennen elinsiirtoa.

– Kun elinsiirto tehdään, niin tarkoitus on, että nämä ihmiset palaavat takaisin työelämään. Siirretyt elimethän toimivat tänä päivänä kymmeniä vuosia, että kyse ei ole lyhytaikaisesta tuloksesta. Elinsiirrot ovat myös kustannustehokkaita muuhun vaihtoehtoiseen hoitoon verrattuna, mitä näillä potilaille on.

Elintenluovuttajien määrä hienoisessa kasvussa uuden lain myötä

Ota kantaa: Oletko harkinnut elinluovutustestamenttia?