Taitoluistelu on saanut leiman lajina, jossa tuomaripeli ratkaisee lopputuloksen. Tammikuun lopussa käydyissä taitoluistelun EM-kisoissa nähtiin uudistunut arviointijärjestelmä, joka on saanut lämpimän vastaanoton.
Salt Lake Cityn talviolympialaisten jälkeen oli kova tarve uudenlaiseen taitoluistelun pisteytykseen. Olympialaisissa nousi skandaali, kun pariluistelun lopputuloksissa seisoi tuomarin väärinkäytöksen takia kaksi kultamitaliparia. Kaudella 2003-2004 taitoluistelun Grand Prix –kisoissa otettiin testikäyttöön uusi arviointijärjestelmä ja luovuttiin vanhasta 6.0-pisteytyksestä. Tällä kaudella uusi järjestelmä on otettu käyttöön laajemmin.
Uusi järjestelmä eroaa vanhasta radikaalisti. Ennen tuomari seurasi koko suorituksen tehden merkintöjä ja määritteli luistelijan tason suorituksen jälkeen kahdella erillisellä pisteellä. Uudessa järjestelmässä tuomari antaa jokaisesta suoritetusta liikkeestä oman pisteensä välittömästi kunkin liikkeen jälkeen. Lisäksi tuomari antaa pisteitä mm. luistelutaidosta ja yhdistävistä askeleista. Näistä kaikista lasketaan suorituksen jälkeen kokonaispistemäärä. Tuomaripaneelin lisäksi mukana on tekninen asiantuntija avustajineen, jotka määrittävät jokaiselle liikkeelle oman vaikeustasonsa. Näin esimerkiksi uimahypyistä tuttu vaikeuskerroin on löytänyt tiensä myös taitoluistelun pariin.
Uuden järjestelmän ehdoton vahvuus on, ettei tuomari käytä aikaa suoritusten keskinäiseen vertailuun. Hän voi objektiivisesti arvioida liikkeitä yksi kerrallaan ajattelematta sen enempää, mille sijalle luistelija osuu. Muitakin hyviä puolia on. Kun suorituksen osa-alueet arvioidaan erikseen, saadaan aikaiseksi melko tarkkaa tietoa siitä, mikä suorituksessa on hyvää ja mikä huonoa. Tämä palvelee myös yleisöä.
- Järjestelmä on mielenkiintoisempi katsojan kannalta, sillä se antaa tietoa suorituksen eri osa-alueista huomattavasti paremmin kuin vanha 6.0–pisteytys, toteaa järjestelmän kehitystyössä mukana ollut Pekka Leskinen.
Samaa mieltä on Suomen maajoukkueessa miehiä edustava Ari-Pekka Nurmenkari.
- On hyvä asia, että suorituksen jälkeen saa palautetta osa-alueittain. Se auttaa analysoimaan omaa suoritusta.
Arviointijärjestelmään kuuluu kattava tekninen laitteisto. Ensinnäkin tarvitaan kameroita, jotka kuvaavat luistelijan suorituksen. Toiseksi tarvitaan toimihenkilö, joka leikkaa kuvamateriaalin osiin nopeaa katselua varten. Tuomareilla on käytössään kosketusnäytöt, joilla he antavat pisteet. He voivat myös suorituksen jälkeen katsoa liikkeitä näytöltään uudestaan ja muuttaa antamiaan pisteitä, jos näkevät esimerkiksi hidastuksesta tarpeelliseksi muuttaa arviotaan. Järjestelmästä on olemassa myös kevyempi versio, joka ei tarvitse raskasta laitteistoa toimiakseen.
Täysin mutkatonta siirtyminen uutukaiseen ei ole ollut.
- Varsinaisia vaikeuksia ei ole ollut, mutta uuden järjestelmän synnyttäminen on vaatinut paljon työtä. Suurin ongelma on siinä, kun yritetään kouluttaa tuomarit arvioimaan täysin uudella tavalla. Monille tuomareille tulee olemaan vaikeaa tyytyä pelkästään laadun arvioimiseen, Leskinen kertoo.
Uudenlaisen arvioinnin myötä myös luistelusuoritukset ovat muuttaneet ilmettään. Torinon EM-kisoissa nähtiin parilajeissa täysin uudenlaisia nostoja. Toinen selvä muutos löytyi miesten ohjelmista, joissa nähtiin mm. miehille perinteisesti harvinaisia taivutuspiruetteja. Ideana on rakentaa ohjelma elementeistä, joissa on korkea vaikeuskerroin. Samalla täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että hyvin suoritettu helppo elementti on arvokkaampi kuin huonosti suoritettu vaikea elementti. Huomioon otetaan entistä enemmän myös hyppyjen ja piruettien välissä tapahtuvat elementit. Askel- ja liukusarjojen arvostukset ovat nousseet ja samoin liikkeiden väliin jäävän materiaalin laatu näkyy entistä selvemmin lopputuloksessa.
- Järjestelmä palkitsee yrittämisestä. Esimerkiksi elementtien suorittaminen kovasta vauhdista tuo nyt konkreettisesti lisäpisteitä, Nurmenkari kehuu.
Täysin pettämätön ei uusikaan järjestelmä ole.
- Sitä koskee sama heikkous kuin vanhaakin, eli ihmisethän suorituksia edelleen arvioivat. Näin ollen erehdys on edelleen mahdollinen, Leskinen kommentoi.
Virheitä tai väärinkäytöksiä on kuitenkin pyritty vähentämään 12-henkisellä tuomaripaneelilla, josta tietokone arpoo yhdeksän tuomarin antamat pisteet. Tuomarit eivät itsekään tiedä, ovatko heidän antamansa pisteet mukana tuloksessa. Lisäksi pistetiedot puretaan kauden päätteeksi ja varmistetaan, ettei väärinkäytöksiä ole tapahtunut.
Uudistuksia järjestelmään ei ole odotettavissa vielä vähään aikaan.
- Kansainvälisen luisteluliiton tekninen komitea katsoo tilannetta kauden jälkeen. En usko, että mitään isoja uudistuksia tullaan vielä yhden kauden perusteella tekemään. Lähinnä muutoksia voi tulla elementtien arvostuksiin, eli vaikeuskertoimiin. Pientä viilausta voi siis kyllä olla tiedossa, Leskinen kertoo
Arvokilpailuissa uusi järjestelmä nähdään seuraavan kerran Moskovassa maaliskuussa, kun taitoluistelun MM-mitalit laitetaan jakoon. Nurmenkarin tavoite kisojen suhteen on selkeä.
- Tavoitteena on päästä vähintään 24 parhaan joukkoon.
Teksti: Lauri Hynninen
(MTV3)