Uudet mepit matkalla Brysseliin

Mitä ajatuksia uusilla Suomen europarlamentaarikoilla oli heti vaalien jälkeen? Onko koti Suomessa vai Brysselissä? Säilyvätkö ystävät? Ehtiikö viettää kesää vai meneekö aika asioita hoitaessa? Kaikkea tätä ovat uudet mepit joutuneet miettimään. MTV:n uutiset haastatteli kaikki 13 euroedustajaa vaalien jälkeisellä viikolla.

Timo Soini haluaa sulautua Brysselin ihmisvilinään

Perussuomalaisten Timo Soini lähtee Euroopan parlamenttiin nyt ensimmäistä kertaa. Hän odottaa pestiltään paljon uusia kokemuksia ja toisaalta myös sitä, että saa kulkea Brysselin kaduilla tavallisen kadunmiehen tapaan, tuntemattomana.

- Parlamentaarikon työ on uutta ja toisenlaista, mitä työni on tähän asti ollut. Juuri sen takia minä tämän päätöksen teinkin: olen tehnyt politiikkaa 12 vuotta, joten tämän minä tunnen. Tulee olemaan mukavaa kulkea kaduilla niin, että ihmiset eivät tunne. Suomessa tunnetaan joka paikassa.

Poliitikko saa vain hyvin harvoin nauttia koti-illoista ja viikonlopuista perheen kanssa. Tämä kesä onkin tarkoitus pyhittää perheelle, sanoo Timo Soini.

- Sehän se poliitikon helmasynti on, että täällä kotimaassakin minä olen ollut hyvin paljon viikonloppuja ja iltoja pois. Yritän kyllä kiinnittää siihen huomiota, että lapset on pieniä vain vähän aikaa. Jokainen minuutti, kun olen lapsista erossa, tuntuu jotenkin korvaamattomalta. Sellasta asiaa ei ole kuin laatuaika, aikaa vain pitää olla enemmän. Tämä kesä omistetaan perheelle.

Kesästä Timo Soini aikoo nauttia kesämökillä Sastamalassa

- Sauna, tontilla häröily, grillaaminen, oleminen, nurtsilla makaaminen, pallopelien pelaaminen lasten kanssa, hyvä kirja, keinu. Pari hyttystäkin joutaa olla. Ja sitten uinti luonnonvesissä. Tällaset tavalliset asiat ovat parhaita. Minä olen aamuvirkku, joten on kiva katsoa auringonnousua ja kävellä aamukasteisella nurmikolla. Heinoo, here I come!

Pastori Mitro Repo etsii uusia vaatteita

Europarlamenttiin sitoutumattomana SDP:n listoilta valittu Mitro Repo ei saa poliitikassa toimisensa aikana enää käyttää pappisviittaansa. Näin päätti Suomen ortodoksinen kirkko sen jälkeen, kun Repo asettui ehdolle eurovaaleihin.

19 vuotta julkisuudessa Isä Mitrona esiintynyt ja kaapu päällä kulkenut mies joutuu nyt opettelemaan kaksi asiaa: olemaan "vain" parlamentaarikko Mitro Repo ja pukeutumaan johonkin muuhun kuin papin kaapuun.

- Eihän minulla ole kuin nämä kuteet, jotka nyt on päällä, nauraa Mitro Repo valituksi tulemisensa jälkeen, kun hänellä on päällään tummat housut, valkoinen kauluspaita, sininen toppaliivi ja punainen solmio.

Hän pääsee siis shoppailemaan

- Minulla on sisaruksia, jotka voivat varmasti auttaa minua asuvalinnoissa. Toisaalta olen pukeutumisasioissa omapäinen ja itsekäskin, sanoo Repo ja antaa ymmärtää, ettei vaatevalinnoista kannata etukäteen liiemmälti kysellä.

Asuntokin pitäisi Brysselistä hankkia. Asunnon hankkimisen problematiikasta Repo ei myöskään innostu puhumaan.

- Normaali terve järki kertoo, että asunto pitää hankkia. Varmasti ensimmäisessä kokoontumisessa Strasbourgissa heinäkuun puolessa välissä ehtii hoitaa myös näitä käytännön asioita.

Europarlamentaarikot pääsevät sukkuloimaan Strasbourgin ja Brysselin väliä.

- Matkustaminen ei ole minulle ongelma. Ainoa matka, josta kannan huolta on se viimeinen - siihen verrattuna matka Brysseliin on pieni juttu, hän sanoo.

Vuolaimmin ja mieluimmin Mitro Repo puhuu arvoista, ajatuksistaan ja tavoitteistaan. Ylevä puhe on hänen omin lajinsa, joka ei jättäne kylmäksi europarlamenttiakaan.

- Todellinen Euroopan pääoma on elävä, kokeva ja tunteva ihminen, jolla on oikeus saada tehtäväkseen mielekästä työtä. Tämä mielekäs työ kasvattaa elämän mieltä, ja näin maailma on pelastettu. Euroopasta tulee entistä parempi, koska jokainen eurooppalainen voi paremmin, summaa Mitro Repo ideologiansa.

Anneli Jäätteenmäki: Tavallinen kansa pitää pystyssä

Keskustan riveistä jo toisen kerran europarlamenttiin valittu Anneli Jäätteenmäki ei myönnä, että kevään 2003 Irak-skandaalin ja julkisuusmylläkän jälkeen olisi ollut helpotus seuraavana vuonna paeta Suomesta Brysseliin, jonka kaduilla naista ei tunnettu.

- En koe asiaa lainkaan niin. En koskaan ole pelännyt kansaa. Silloinkin keväällä 2003, kun lenkkeilin Töölönlahden rannalla, lähes jokainen vastaantulija pysäytti ja tsemppasi minua. Se piti minua pitkälti pystyssäkin, Jäätteenmäki sanoo.

Jäätteenmäki näyttää iloiselta ja hyvinvoivalta. Skandaalikevät on historiaa, samoin vuonna 2006 todettu rintasyöpä, joka leikattiin pian toteamisen jälkeen.

Jäätteenmäki tuntuu nauttivan työstään europarlamentissa.

- Olen virkistänyt ranskan kielen taitoani ja ranskankieliset kollegat ovat ihastuksissaan, kun puhun heidän kieltään. Kun opettelee jotakin toista kieltä, ja ystävystyy ihmisiin, tulee seurattua tiiviimmin sen maan tapahtumia, mistä on myös hyötyä parlamentissa.

Jäätteenmäki sanoo, että parlamentista kannattaakin heti ensimmäisenä hankkia ystäviä.

Lopulta europarlamentissa pärjää kuitenkin vain ja ainoastaan yhdellä taidolla.

- Siellä pärjää asiaosaamisella - eikä siellä oikeastaan millään muulla pärjääkään, sanoo Jäätteenmäki.

Riikka Manner: Hevillä ei luovuteta ja aina yritetään loppuun asti

Varkautelainen keskustan edustaja Riikka Manner nousi tuiki tuntemattomuudesta EU-parlamenttiin. Ennen mepiksi ryhtymistään Manner työskenteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana.

Manner valittiin EU-parlamenttiin Suomen nuorimpana edustajana. 27-vuotiaalle työ parlamentissa on vielä melko tuntematonta, toki Manner on käynyt Brysselissä ja tuttujakin sieltä löytyy.

- Tiedän työstä parlamentissa jonkin verran, sillä olen opiskellut EU-asioita. Koska olen työskennellyt ulkoministeriössä, olen saanut seurata työtä sieltäkin käsin, mutta en ole ollut siellä suoranaisesti avustavissa tehtävissä, enkä muuta. Kyllä mä olen siellä käynyt ja siellä on muutamia tuttaviakin, myös tässä virkamieskoneistossa, hän kertoilee.

Manner tuntuu ottavan tulevan työnsä parlamentisssa tosissaan. Hänellä on erinomainen kielitaito, EU-tuntemus ja ennen kaikkea myös halu oppia uutta.

- Vahvuudekseni katson sitkeän luonteen ja sitten tämmösen pitkäjänteisen työnteon moraalin. On ollut sellanen periaate, että hevillä ei luovuteta ja aina yritetään kyllä ihan loppuun asti, hän kertoo motostaan tulevien EU-haasteiden edessä.

Meppikonkari Eija-Riitta Korhola aloittaa viimeisen kautensa

Kokoomuksen Eija-Riitta Korholalla on roppakaupalla kokemusta EU-parlamenttityöstä, sillä hän jatkaa meppinä peräti kolmannelle kaudelle. Suomalaiset luottavat vankasti Korholan työhön; peräti 51 000 suomalaista äänesti hänet parlamenttiin.

Kymmenvuotisesta parlamenttityöstään huolimatta Korhola pitää itseään edelleen hyvin helsinkiläisenä. Korholan aviomies ja kolme aikuista lasta asuvat Helsingissä.

- Mä kuitenkin miellän elämäni niin, että asun Helsingissä kantakaupungissa ja sitten käyn Brysselissä viikoittain. Se on vähän tällainen henkinen asetelma, että Helsingissä on mun koti ja perhe ja Brysselissä tehdään töitä ja edustetaan Suomea.

- Toki arvostan ja tunnen Brysseliä kaupunkina hyvin, paitsi että ei siellä mitään katukahvilaelämää ehdi viettää, painottaa Kohonen.

Kymmenen vuotta meppinä on antanut paljon. Korhola uskoo, että mittari EU-parlamentaarikkona alkaa tulevan kauden jälkeen hipoa täyttä.

- Ajatus siitä, että olisin yhteensä kaksikymmentä vuotta meppinä - se olisi jo aika paljon! Mä luulen, että tää on mun viimeinen kausi ja sitten mä teen jotakin muuta, hän naurahtaa.

Carl Haglund etsii tilavaa perheasuntoa

RKP:n listoilta Euroopan parlamenttiin valittu espoolainen Carl Haglund odottaa vaimonsa kanssa perheenlisäystä samalla, kun muuttoa Brysseliin pitää valmistella. Ensin Haglund joutunee yöpymään hotelleissa, mutta elokuussa pitäisi päästä muuttamaan jo omaan kotiin Brysselin päässä.

- Joku sellainen perheystävällinen asunto pitäisi saada, jonne mahtuu sitten perhe, ystävät, anopit ja muut käymään, Haglund kuvailee.

suurimman osan hankinnoista Carl Haglund sanoo tekevänsä vasta Brysselissä. Mukaan lähtee aluksi lähinnä vaatteita, kirjoja sekä oma ja luotettu kannettava tietokone.

- Varmasti tulee hankittua aika paljon uusia kamoja Brysseliin. Vaatteita, vähän kirjoja sekä iBookini lähtee kyllä mukaan. Loput kamat pitää hankkia sitten sieltä Brysselin päästä.

Liisa Jaakonsaarelle parlamentin jäsenyys on "politiikan tohtorinväitöskirja"

SDP:n kansanedustaja Liisa Jaakonsaari on kotimaisen politiikan tuttu työmyyrä, mutta jäsenyys Europarlamentissa on hänelle uutta. Hänen mielestään pitkä poliittinen ura huipentuu hienosti tällä tavalla.

- Valinta tuntuu hienolta ja innostavalta, vähän kuin alkaisi uusi elämä. Kun on pitkään ollut eduskunnassa, niin tämä on uusi juttu, joskin europarlamentti toimii samantyyppisesti kuin Suomen eduskunta. Onhan se ihan iso muutos elämässä. Minä olen joskus leikilläni sanonut, että tämä on minun politiikan tohtorinväitöskirjani, kun on ollut niin pitkään mukana. Nyt katsotaan sitten, miten voi eurooppalaisella tasolla vaikuttaa. Minua kiehtoo se, että millä tavalla koko tätä unioni-otusta voisi tehdä ihmisille ymmärrettävämmäksi.

Brysselissä työpäivät tulevat luultavasti venymään pitkiksi, mutta olisi hienoa ehtiä tutustumaan myös paikalliseen kulttuuriin, sanoo Jaakonsaari.

- Toivottavasti jäisi aikaa edes joskus tutustua siihen maaseutuun ja Euroopan historiaan ja taide-elämään. Epäilen kyllä, että se on sitä puurtamista aamusta iltaan.

Ennen varsinaisen työrupeaman aloittamista Liisa Jaakonsaari haluaa ehtiä pitää kesälomaa voimien kokoamiseksi.

- Kyllä ehdottomasti täytyy pitää. Tällainen vaalikampanja on aika raskas. Täytyy vähän olla aikaa ajattelemiseen, voimien kokoamiseen ja sen hahmottamiseen, että mitä on edessä. Tärkeintä on se, että voi olla vähän aikaa niin, että heittää vaatteet ja aatteetkin rantakiville vähäksi aikaa.

Ville Itälä kaipaa suomalaista ruokaa

Kokoomuksen Ville Itälä uusi EU-vaaleissa meppipaikkansa kaikkiaan lähes 66-tuhannella äänellä ja on nyt kokenut Brysselin- ja Strasbourgin-kävijä.

Viidessä vuodessa Ville Itälä on sopeutunut kahden kodin, Turun ja Brysselin, välillä liikkumiseen.

- Koti on aina siellä missä perhekin, kertoo parlamentaarikko. Brysseliläisen kerrostalon vuokra-asuntoon ovat kotiutuneet myös vaimo ja lapset.

Perheenisän ja Euroopan parlamentin jäsenen vapaa-aika on lähes aina kortilla. Toisinaan hän pakenee luontoon hengähtämään.

- Tässä lähellä on valtavan kokoinen Woluwe-puisto, jossa liikun silloin, kun ehdin. Yleensä harrastan sauvakävelyä, pyöräilyä tai muuten vain kävelemistä. Puistossa on isoja lampia, jotka oikeastaan ovat pieniä järviä. Se on aivan kaupungin vieressä ja on mukava paikka, Itälä kertoo.

Brysseliä pidetään joissakin piireissä Euroopan keittiönä ja ravintolakulttuuria pidetään nykyisin Euroopan parhaimpana. Kaupungin uskotaan ohittaneen jopa Pariisin kulinarististen vaihtoehtojen saralla. Itälä kehuu Brysseliä mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi ruokakaupungiksi, mutta kaikkeen kyllästyy.

Kun parlamentaarikko Itälä käy Suomessa kerran viikossa, hän hamstraa joka kerta kotimaista ruokaa Brysselin-kaappeihin.

- Kun viikoittain käyn Suomessa tuon suomalaista ruisleipää mukanani. Suomalainen ruoka on kuitenkin aika hyvää. Berlusconi ei tiedä mistä puhuu, kun väittää että suomalainen ruoka ei ole herkullista.

Ville Itälä joutuu siis ostelemaan jatkossakin lukemattomat määrät ruisleipiä, sillä seuraavat EU-vaalit järjestetään vuonna 2014.

Heidi Hautala haluaa säilyttää yhteyden myös suomalaisiin ystäviin

Heidi Hautalalla on europarlamentaarikon työstä reilusti kokemusta vuosilta 1995 - 2003. Tuosta ajasta viisastuneena hän tietää, että on tärkeää pitää yhteyttä ystäviin ja tuttaviin täällä kotimaassa.

- Ehkä ikävin muisto siltä kahdeksalta vuodelta, kun olin Europarlamentissa, oli se, että sitten kun tuli Brysselistä kotiin, niin kaikki ajatteli, että kyllä se varmaan kuitenkin on siellä Brysselissä; olisi ihan kiva kutsua se, mutta kun se ei kuitenkaan ole täällä, niin ei viitsitä soittaa. Ja sitten minä saatoin nököttää lauantai-iltana kotisohvalla ja ajatella, että miksi kukaan ei soita minulle? Tällainen katoamistemppu ei kyllä ole hyvä asia.

Heidi Hautalan mielestä on hyvä, jos sekä Helsingin että Brysselin asunnoissa on kaikki tarvittava. Näin työmatkoilla on kannettavana vain muutaman kilon reppu.

- Minusta se pitää ottaa sillä tavalla, että se on vähän kuin menisi Tampereelle töihin, että siitä ei pidä tehdä mitään suurta numeroa. Euroopan parlamentissa työskentely tulee tavattoman raskaaksi, jos sen ottaa sillä tavalla, että "nyt minä matkustan".

Heidi Hautala haluaisi olla mahdollisimman paljon läsnä myös kotimaassa, jotta hän pystyisi välittämään tietoa siitä, mitä Euroopan parlamentissa päätetään.

- Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että suomalaiset euroedustajat ovat läsnä täällä kotimaan politiikassa ja välittävät sitä tietoa, mitä Euroopan unionissa tapahtuu. Koska 60% suomalaisista ei vaivautunut äänestämään näissä vaaleissa, se tarkoittaa sitä, että on olemassa jonkinlaista voimattomuuden tunnetta. Ehkä ei vieläkään viidentoista vuoden jälkeen tiedetä, että mitä siellä Euroopan unionissa oikein tehdään ja miksi se on olemassa. Nämä peruskysymykset ovat sellaisia, että parlamentaarikkojen ei auta kadota Brysseliin. Sen takia minä haluan pitää vähintään toisen jalan täällä, tukevasti maan kamaralla.

Vaeltajasielu Sirpa Pietikäinen haaveilee vaeltavansa kesälomallakin

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen nousi ulkoministeri Aleksander Stubbin tilalle europarlamenttiin viime vuonna, ja ehti siis olla parlamentissa runsaan vuoden ennen uusia vaaleja. Nyt Pietikäinen aloittaa parlamentissa kokonaisen viisivuotiskauden.

Pietikäinen kehuu työtä parlamentissa rennoksi ja myös hyvin oikeudenmukaiseksi.

- Pidän siitä, että siellä ei kukaan tärkeile, vaikka siellä on entisiä ministereitä ja pääministereitä niin paljon, että päät yhteen kolisee. Siellä ei mennä tärkeydellä tai fiineydellä eteenpäin, vaan ihminen saa arvostusta sen mukaan, miten hyvin hän osaa asiansa. Parlamentissa ei myöskään ole mitään vihanpitotunnelmia, vaan asioita edistetään rakentavassa hengessä. Siellä pitää myöskin olla tahtoa viedä asioita eteenpäin, ei siellä kukaan tule töitä tyrkyttämään, sanoo Pietikäinen.

Suomen mepit ovat eurooppalaiseen tapaan lomalla elokuussa. Pitikäisen lomasuunnitelmiin kuuluu varmuudella kolmenlaista puuhaa; puutarhanhoitoa Häämenlinnan-kodissa, äidin kanssa olemista ja omien kotinurkkien järjestämistä. Jos aika antaa periksi, mielessä häämöttää myös pieni irtiotto.

- Ja sitten olis kiva, että pääsis vaeltamaan jollekin kunnon lenkille. Olen nimittäin aina ollut vähän tämmönen vaeltajasielu, Pietikäinen paljastaa.

Bryssel on yhä vieras Hannu Takkulalle

Hannu Takkula tuli valituksi Euroopan parlamenttiin jo toistamiseen. Keskustan entinen kansanedustaja on paikkansa uusimisesta kiitollinen, eikä usko meppipaikan pudonneen hänen kohdalleen sattumalta.

- Uskon vahvasti elämässä johdatukseen, ja näen, etten ole meppi sattumalta, Takkula sanoo.

Vaikka Hannu Takkulalla onkin takanaan jo 5 vuotta Brysselissä, ei kaupunki tunnu vieläkään toiselta kodilta. Bryssel merkitsee Takkulalle lähinnä työpaikkaa - sydän on edelleen vahvasti Suomessa.

- Jollakin tavalla se kaupungin elämä on melkolailla vierasta ja outoa. Monta kertaa kun saan vieraita Brysseliin, he alkavat kysymään että missä on se ja se paikka. Silloin minun täytyy tunnustaa, etten tunne enkä ole käynyt näissä paikoissa, Takkula naurahtaa.

Sari Essayah: Lapset ennen politiikkaa

Kristillisdemokraattien ehdokkaana europarlamenttiin ensimmäistä kertaa päässyt Sari Essayah sanoo kahden tyttärensä ja aviomiehensä lopulta sanelevan pitkälti sen miten euroedustusaika eletään: sukkuloiko Sari Essayah ja perhe Paimion ja Brysselin väliä, vai muuttaako koko perhe väliaikaisesti Brysseliin. Europarlamentaarikkoutta kestää ainakin viisi vuotta: sen ajan kestää edustuskausi.

Sari Essayahin 8- ja 11-vuotiaat tyttäret aloittavat koulunsa ensi syksynä joko Paimiossa tai Brysselissä. Asia täytyy päättää kesän aikana.

- Brysselissä on paljon kansainvälisiä kouluvaihtoehtoja ja opetusta saa myös suomen kielellä, mutta nämä asiat täytyy punnita tarkkaan. Kuten sekin, että ottaako mies virkavapaata vai kuinka toimimme, sanoo Essayah.

- Lapseni kysyi ennen vaaleja, että "äiti onko sulla mahiksii". Sanoin, että on minulla "mahiksii", mutta se, että pääsenkö läpi vai ei, ei ole maailman tärkein juttu.

- Usko Jeesukseen, perheeni ja lähipiiri johon sisältyvät myös monet puolueen keskeiset henkilöt ovat ne kolme tekijää, jotka pitävät jalat maassa ja sydämen Suomessa, summaa tuore europarlamentaarikko elämänsä peruspilarit.

Satu Hassi vaikuttaa mieluummin Euroopan parlamentissa

Suomesta valittiin Euroopan parlamenttiin kaksi vihreää meppiä, joista toinen on Satu Hassi. Hassi aloittaa nyt meppinä toisen kautensa ja haluaa paneutua jatkossakin erityisesti ilmastoon, Itämereen ja ihmisten terveyteen liittyviin kysymyksiin.

Hassi pitää EU-parlamenttia todellisena vaikuttamisen paikkana. Hän on mielestään voinut vaikuttaa yhtä paljon asioihin europarlamentaarikkona kuin aikoinaan ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä.

- Minä ainakin olen kokenut europarlamentaarikkona enemmän onnistumisen kokemuksia paljon useammin, kuin Suomen eduskunnan jäsenenä. Suurin vaikutuspaikka on silloin, kun pääsee raportööriksi eli jonkun asian käsittelyn vetäjäksi, Hassi kertoo.

Euroopan parlamenttiin valittiin Suomesta kuusi upouutta meppiä sekä seitsemän henkilöä, joilla on jo meppitaustaa valmiiksi. Ensikertalaisilla on lukuisia asioita järjestettävänään parlamentin jäsenyyden alkajaisiksi. Hassi opastaa uusia tulokkaita keskittymään mahdollisimman nopeasti perusasioiden, kuten kodin, etsimiseen ja varustamiseen. Hän muistuttaa, että syksyn edetessä parlamentin jäsenten kiireet lisääntyvät eikä aikaa kodin laittamiseen liikene.

MEPIT HAASTATTELUSSA RADIO NOVASSA ARKIPÄIVISIN 22.6. - 8.7. KELLO 10.20

Lue myös:

    Uusimmat