Uudesta vammaispalvelulaista on kehittynyt varsinainen soppa

Ensi vuoden syyskuussa voimaan astuva laki takaa vaikeasti vammaisille ihmisille henkilökohtaista apua välttämättömien toimien lisäksi asunnon ulkopuolisiin menoihin, kuten kauppareissuihin.

Valtion mukaan laista koituu kunnille kuluja noin 20-25 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä määrästä valtio aikoo kattaa kolmanneksen. Kuntaliitto on kuitenkin laskenut, että lain aiheuttamat kustannukset ovat todellisuudessa noin kymmenkertaiset valtion kaavailuihin verrattuna.

- Tämä tarkoittaisi meidän mielestämme sitä, että valtio osallistuisi kustannuksiin vain kolmen prosentin summalla. Se on kuntien nykyisen taloustilanteen kannalta mahdotonta, sanoo erityisasiantuntija Jaana Viemerö Kuntaliitosta.

Vammaisjärjestöt eivät liiton laskelmia niele. Järjestöjen mielestä valtion summa pitää tarkemmin kutinsa, vaikka lopulliset kustannukset selviävät vasta käytännössä. Järjestöt arvioivat, ettei avun käyttäjien määrä räjähdä käsiin.

- Kuntaliitto laskee kustannukset liian matemaattisesti. Vammaiselle avun vastaanottaminen on niin henkilökohtainen asia, ettei vierasta ihmistä palkata huvin vaan pakon vuoksi, tyrmää Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja Merja Heikkonen.

"Vastakkainasettelu on epäreilu"

Kuntaliitossa koetaan, että valtio on asettanut kunnat ja vammaisjärjestöt epäreilusti vastakkain.

- Kaikki ovat herttaisen yksimielisiä siitä, että uudistus on oikeansuuntainen ja tärkeä. Kuntaliitto ei ole missään vaiheessa ollut lakia vastaan. Hieno ajatus kuitenkin syö itsensä, jos valtio ei ota kunnollista vastuuta säätämistään velvoitteista, kuvaa Viemerö.

Vammaisfoorumin Heikkosen mukaan vastakkainasettelu ei ole valtion vika.

- Kuntaliitolla on alusta asti ollut sellainen vire, ettei henkilökohtaisen avun saantia saa säätää subjektiiviseksi oikeudeksi. Vapaaehtoisella pohjalla tilanne ei paranisi mitenkään. Tällä hetkellä 70 suomalaiskuntaa ei myönnä avustajatunteja vammaisille lainkaan, sanoo Heikkonen.

Vammaisfoorumi arvioi, että uusi laki saattaa joiltain osin jopa säästää kuntien rahaa. Kalliita kotipalvelutunteja ja esimerkiksi taksikuskien apua kauppaostoksilla voisi Heikkosen mukaan korvata edullisemmilla avustajatunneilla. Kuntaliiton Viemerön mukaan tällaiset säästöt olisivat kokonaispotissa täysin marginaalisia.

Huoli avustajista on yhteinen

Kiistaa aiheuttaa myös se, voisiko uuden palvelun siirtää valtion hoidettavaksi. Kuntaliitto on ehdottanut, että velvoitteet voisi siirtää esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen vastuulle, mutta järjestöt tyrmäävät ajatuksen ainakin tällä hetkellä.

- Henkilökohtaisen avun suunnittelu vaatii sosiaalialan perusteellista asiantuntemusta, jota kunnilla on tarjota. Kelassa asiat päätetään papereiden perusteella, ei ihmisten kanssa neuvotellen, Heikkonen sanoo.

Samaa mieltä kunnat ja vammaisjärjestöt ovat ainakin yhdestä asiasta. Avustajia uuden lain toteuttamiseksi on erittäin hankala löytää. Joissakin kunnissa on valmiita avustajarinkejä, mutta uusien ihmisten houkutteleminen usein osa-aikaiseen matalapalkkatyöhön on hankalaa.

(MTV3-STT)