Uuden asunnon neliöhinta kipusi pk-seudulla jo 5 000 euroon

Asuntojen hintojen nousu jatkuu myös tänä vuonna, ennakoi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Bo Salmen.

- Hinnoissa nähdään tänä vuonna edelleen pientä plussaa. Asuntojen hintataso nousee pääkaupunkiseudulla, vaikka jossain päin maata hinnat voivat hieman laskeakin, Salmen sanoi.

Uusia asuntoja aloitettiin Salmenin mukaan viime vuonna ilmeisesti aiemmin arvioitua enemmän. Aloitukset nousivat ehkä 29000 asuntoon. Tänä vuonna aloitukset laskevat hieman, ehkä 27 000-28 000 asunnon tasolle.

- Vuosi voi olla odotuksia parempi. Jotkut rakentajat arvioivat jopa lisäävänsä uusien vapaarahoitteisten asuntojen aloituksia, totesi Salmen.

Lokakuun suhdannekatsauksessa RT ennusti, että viime vuonna aloitettaisiin 27 000 uuden asunnon rakentaminen. Tänä vuona aloitusten arvioitiin laskevan 26 500 asuntoon. Valtion tukeman asuntotuotannon aloitusten RT ennakoi laskevan 5 500 asuntoon ja pysyvän siinä tänä vuonna.

Hintojen nousu vauhdikkainta pääkaupunkiseudulla

Asuntojen hintojen nousu jatkui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna. Hintojen nousu hidastui vuoden loppu kohti.

Tänään julkistetun hintatilaston mukaan loka-joulukuussa asuntojen hinnat pysyivät edellisen vuosineljänneksen tasolla.

Eniten kallistuivat uudet asunnot. Pääkaupunkiseudulla uusien kerrostaloasuntojen neliöhinta kohosi jo 4 999 euroon eli 12,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Muualla Suomessa uuden kerrostaloasunnon keskihinta nousi 5,6 prosenttia ja oli 3 181 euroa.

Vanhojen asuntojen reaalihinnat nousivat aavistuksen pääkaupunkiseudulla ja laskivat hieman muualla maassa. Pääkaupunkiseudun vanhat kerrostaloasunnot kallistuivat 2,9 prosenttia. Muualla maassa hinnat nousivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Inflaatio oli keskimäärin 2,8 prosenttia.

Vanhan asunnon neliöhinta nousi viime vuonna pääkaupunkiseudulla 3 543 euroon. Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon sai keskimäärin 1 649 euron neliöhinnalla.

Vanhojen ja uusien asuntojen hinnat erkanivat selvästi viime vuosikymmenen puolivälissä. Ero on kasvanut muutaman vuoden ajan kiihtyvää vauhtia.

Hinnat notkahtivat 2008

Asuntojen hinnat ovat viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana vaihdelleet voimakkaasti. Kovimmat hintapiikit koettiin 1970-luvun alussa muuttoliikkeen kiihtyessä ja ennen Suomen suurta lamaa 1990-luvun alussa. Laman jälkeen asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti.

Lama-ajan lisäksi asuntojen hintojen pientä laskua on tapahtunut vain it-kuplan puhkeamisen jälkeen vuonna 2001 ja finanssikriisin seurauksena vuonna 2008.

1970-luvun alun muuttoliike kiihdytti asuntojen hintojen nousun nopeimmillaan lähes 35 prosenttiin vuodessa. Laman alla 1980-luvun lopussa asunnot kallistuivat yhdessä vuodessa yli 40 prosenttia. Nimellishintojen lasku on nousupiikkeihin verrattuna jäänyt pieneksi, vain muutamaan prosenttiin.

Asuntojen reaalihinnat ovat paria pientä notkahdusta lukuun ottamatta laskeneet merkittävästi vain kahdesti. 1970-luvun loppupuolella reaalihinnat liukuivat alas noin kolmanneksen. Lamassa reaalihintataso puolittui. Sen jälkeen asuntojen reaalihinnat ovat yli kaksinkertaistuneet. Palkansaajien reaaliansiot nousivat vuodesta 1994 vuoteen 2011 yhteensä 39 prosenttia.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat