Uskonnonvapauslaki aiotaan uudistaa

Nykyinen uskonnonvapauslaki tuli voimaan vuoden 1923 alussa. Vuosikymmenten mittaan lakiin on tehty muutoksia, mutta ne eivät ole kuitenkaan juuri vaikuttaneet itse lain sisältöön. Uskonnolliset käsitykset ovat aikojen saatossa muuttuneet. Uskonnollinen tilanne kaikkinensa on siten aivan toisenlainen kuin vuosisadan alkupuolella. Lain tavoite, jonka mukaan kaikki uskonnolliset liikkeet olisivat rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi, ei ole käytännössä toteutunut.

Esimerkiksi perusoikeusuudistuksen yhteydessä uskonnonvapauden käsite laajeni uskonnon ja omantunnon vapaudeksi. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uudessa laissa käsite on siten sisällöltään aiempaa laajempi. Niin ikään esimerkiksi ikärajakysymykset on nykylain perusteella aiheuttaneet pohdintaa ja erimielisyyksiä. Rajoitukset alle 18-vuotiaan oikeudesta itse päättää kuulumisestaan uskontokuntaan eivät oikein sovi yhteen kansainvälisten sopimusten kanssa. Myös uskontokunnasta eroamiseen liittyviä määräyksiä on arvosteltu. Nykyisin eroaminen on hoidettava henkilökohtaisesti sille seurakunnalle tai yhdyskunnalle, josta aiotaan erota. Edelleen hautapaikan ja hautausmaan perustamista käsittelevät määräykset ovat osoittautuneet vanhentuneiksi.

Komitean tehtävänä on siis laatia ehdotus uudeksi uskonnonvapauslainsäädännöksi. Väliraportti annetaan ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Komitean tulee saada työnsä päätökseen vuoden 2000 syyskuun loppuun mennessä. Komitean puheenjohtajana on opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi. Komitean jäsenet edustavat sisäministeriötä, oikeusministeriötä, opetusministeriötä, Suomen Mielenterveysseuraa sekä Helsingin yliopistoa ja Åbo Akademia. Asiantuntijoina on mm. eri uskontokuntien edustajia.
(STT)