Uskomatonta tuhlausta – roskiin avaamattomia ruokapakkauksia

Kaatopaikalle päätyy etenkin eineksiä. Jopa 15 prosenttia poisheitetystä ruuasta oli avaamattomissa pakkauksissa.

Juuri päättyneessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kuru-hankkeessa seulottiin Ämmässuon kaatopaikalle sekajätteeseen joutunut ruokahävikki ja analysoitiin, millaisiin eri ruokatyyppeihin se jakautui.

MTT:n arvion mukaan sekajätteen mukana pois heitettiin 18 kiloa syömäkelpoista ruokaa, mutta kun mukaan lasketaan erilliskerätty biojäte ja viemäriin kaadettu maito, niin määrä nousee 24 kiloon asukasta kohti. Yhteenlaskettuna pääkaupunkilaiset heittävät ruokaa kankkulan kaivoon siis 24 miljoonaa kiloa.

Erityisen merkille pantavaa oli MTT:n mukaan se, että osa ruokapakkauksista oli täysin avaamattomia. Noin 40 prosenttia avaamattomista pakkauksista sisälsi kilohinnaltaan kalliita liha- ja valmisruokatuotteita.

– Kaatopaikalla selvisi, että roskiin heitetystä ruoasta yllättävän paljon, noin 25 prosenttia, oli pitkälle jalostettuja valmis- ja noutoruokia, eineksiä, snack- ja makeistuotteita. Eniten, noin 30 prosenttia, haaskataan vihanneksia ja muita kasvistuotteita. Leivän osuus on parikymmentä prosenttia, samoin lihan, kalan ja juuston, laskee Hanketta koordinoinut MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:n tiedotteessa.

Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten, yksin ruoan ostavien naisten ja lapsiperheiden kotitalouksissa.

MTT:n mukaan usein kaupassa käyvät ihmiset heittävät myös usein ruokaa roskiin. Koulutetut ja suhteellisen hyvätuloiset, uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun asukkaat kasvattavat MTT:n mukaan ruokahävikkilukuja.

MTT keräsi tietoa ostokäyttäytymisestä, asenteista ja muun muassa hävikin synnystä ryhmähaastatteluilla. MTT:lle selvisi, että 22 prosentilla kuluttajista on vaikeuksia tietää milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Reilu neljännes sanoi, ettei ole saanut mistään tietoa ruokahävikistä.

(MTV3)