Mainos

Uskomaton rakkaustarina: Marsalkka Mannerheimin autonkuljettaja Stig, 93, pääsi viimein samaan hoivakotihuoneeseen rakkaansa Helmin kanssa – "He ovat kuin vastarakastuneet"

1:41

Hoivakoti Fionassa henkilökunta tulee opastamaan oikeaan huoneeseen. Ovessa lukee Helmi ja Stig, sisällä makaa toistensa viereen siirretyissä sängyissä kaksi 93-vuotiasta vuodepotilasta ­kädet tiukasti toisissaan kiinni. Niin tiukasti, että se on harvinaista.

– Kyllä, näin he ovat aina. Ja kun meidän pitää välillä vaihtaa asentoa eli kääntää kylkeä, me joudumme siirtämään sänkyjä, koska selätysten heitä ei voi asettaa, kertoo vastaava sairaanhoitaja Johanna Lång.

Pariskunta ei enää jaksa puhua muutamaa sanaa lukuun ottamatta. Sanoja ei tarvitakaan, kun he katsovat toisiaan: jokainen näkee kiintymyksen määrän silmistä ja suupielissä karehtivasta hymystä.

Mutta pitkään asiat olivat huonommin.

– Isä oli toisessa palvelukodissa, koska hänen kuntonsa ei ollut niin huono. Hän kyseli monta vuotta, missä äiti on. Se tuntui niin pahalta kun näki, miten paljon hän äitiä kaipasi, kertoo pariskunnan poika Lars Witick.

Tänä syksynä Stigin kunto heikkeni siinä määrin, että hän tarvitsi myös ympärivuorokautista hoitoa. Perhe ryhtyi hankkimaan paikkaa samasta hoivakodista, missä Helmi oli.

Vieläkään ei ollut selvää, että pariskunta pääsisi samaan huoneeseen.

– Se johtuu siitä, että lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oltava 20 neliön huone, eikä kahta voi sijoittaa samaan huoneeseen. Saimme kuitenkin poikkeusluvan aluehallintovirastolta ja Valviralta, kertoo Johanna Lång.

Siitä saakka pariskunta on maannut kylki kyljessä irrottamatta otettaan toisistaan. Henkilökunta joutuu irrottamaan kädet hoitotoimien ajaksi.

– He ovat kuin vastarakastuneet! Se päivä kun he pääsivät yhteen, toi kyyneleet myös henkilökunnan silmiin, kertoo Lång.

Yli 70 vuoden avioliitto – naimisiin sodan jälkeen

Helmi ja Stig ovat olleet naimisissa vuodesta 1947 eli 71 vuotta. Pariskunta meni naimisiin sodan jälkeen, kun Stig vapautui autokomppaniasta, jossa hän toimi marsalkka Mannerheimin autonkuljettajana.

– Isä kertoi, että autojen piti ajaa aivan toisissaan kiinni, ettei kukaan päässyt väliin, muistelee poika Lars.

Muuten isä ei juuri sota-aikoja muistellut. Hän teki työuransa radio- ja tv-korjaajana ja kuljetusalalla.

Edellisessä hoitopaikassa Stig viihdytti asukkaita soittamalla ulkomuistista suuriakin pianokappaleita.

– Hänellä oli kotona flyygeli ja se oli hänelle tärkeä, kertoo Lars.

Pariskunta sai kolme poikaa ja eli tavallista elämää. Terveyttä riitti, kunnes muistisairaudet ja yleiskunnon heikkeneminen alkoivat näkyä arjessa.

Helmi päätyi ympärivuorokautiseen hoitoon ja Stig kevyemmän palvelutason asumisyksikköön.

– Me toivoimme koko ajan, että he pääsisivät samaan paikkaan, mutta säännökset ovat sellaisia tänä päivänä. Tämäkin ettei samassa huoneessa voi olla. Onneksi lupa kuitenkin tuli, kiittelee Lars Witick.

Vierailun aikana molempien kädet käyvät ahkeraan. Helmi tarkastaa, että Stigin sormus on sormessa ja korjailee kevyesti miehensä peittoja.

Kädet eivät irtoa toisistaan kuin muutamiksi sekunneiksi. Poika Lars Witick kuvailee isänsä ja äitinsä yhteen pääsemistä liikuttuneena.

– Se tuntui kuin joulu olisi tullut, niin sanomattoman hyvältä. Kun katsoo heitä, ymmärtää, että näin sen pitää olla, sanoo Lars Witick.

Helmi ja Stig saivat yhteistä aikaa hoivokodissa pari kuukautta ennen kuin Stig kuoli: Uskomaton rakkaustarina päättyi

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja