Useat maahanmuuttajat kokeneet rasismia

Kaikki Suomeen tulleet maahanmuuttajaryhmät ovat kokeneet syrjintää ja rasismia, mutta eri ryhmien välillä on myös suuria eroja.

Tuore kyselytutkimus osoittaa, että somalit joutuvat rasistisen rikoksen uhreiksi muita maahanmuuttajaryhmiä huomattavasti useammin. Lisäksi somaleihin kohdistuneet rasistiset rikokset ovat viime vuosina tasaisesti lisääntyneet. Kirjaa Rasismi ja syrjintä Suomessa - maahanmuuttajien kokemuksia (Gaudeamus Kirja) varten haastateltiin noin 3600:aa Suomeen tullutta maahanmuuttajaa seitsemästä eri etnisestä ryhmästä.

Keväällä 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan somalit ovat kokeneet enemmän rasistista syrjintää kuin arabit, ja he taas enemmän kuin virolaiset, venäläiset ja suomalaista syntyperää olevat, Kosovon albaanit ja vietnamilaiset.

Suomen Akatemian ja eri viranomaisten yhdessä rahoittaman tutkimuksen ovat tehneet valtiotieteiden tohtori Inga Jasinskaja-Lahti, professori Karmela Liebkind ja filosofian maisteri Tiina Vesala. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella. Nyt julkaistun tutkimuksen taustan muodostaa Suomen Akatemian monitieteinen Syreeni-tutkimusohjelmaa, jossa tarkastellaan syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja etnisiä suhteita Suomessa.

Palveluissa syrjintää

Somalit ja arabit kertoivat myös muita ryhmiä paljon useammin saaneensa huonoa palvelua työvoimatoimistossa, sosiaalitoimistossa ja koulussa sekä poliisin ja ulkomaalaisviraston kanssa asioidessaan. Samoilla ryhmillä oli eniten vaikeuksia myös työnsaannissa.

Työpaikalla somaleita ja arabeja oli loukattu tai kiusattu niin ikään muita ryhmiä useammin ja kiusaajina oli monasti ollut useita eri tahoja. Myös naapurit olivat loukanneet ja kiusanneet somaleita muita ryhmiä enemmän.

Vähiten syrjintää viranomaisten kanssa asioidessaan taas olivat kokeneet virolaiset, venäläiset ja suomalaista syntyperää olevat maahanmuuttajat. Suomessa asumisaikanaan he olivat myös muita harvemmin joutuneet rasististen rikosten kohteiksi.

Kaikki tapaukset eivät tule julkisuuteen

Kaikista kyselyyn vastanneista 420 eli 12 prosenttia ilmoitti joutuneensa rasistisen rikoksen uhriksi Suomessa asuessaan. Lisäksi lähes yhtä monelta oli ainakin kerran estetty pääsy ravintolaan ulkomaalaistaustan vuoksi.

Koulussa tai muussa oppilaitoksessa kertoi viidesosa saaneensa ainakin kerran huonoa kohtelua. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnasta maahanmuuttajavanhemmilla oli parempia kokemuksia kuin muista lapsista.

Läheskään kaikki syrjintätapaukset eivät kuitenkaan tule ilmi. Esimerkiksi tämän tutkimuksen mukaan 86 prosenttia syrjivän kohtelun uhriksi joutuneista maahanmuuttajista ei ole koskaan ilmoittanut siitä poliisille, vaikka heitä on syrjitty monessa arkielämän tilanteessa.

Työ parantaa hyvinvointia

Tutkijat huomauttavat, kuinka työssä käynnillä on suuri vaikutus myös maahanmuuttajien henkiseen hyvinvointiin. Työttömillä maahanmuuttajilla havaittiin enemmän stressioireita yleensä ja erityisesti enemmän ahdistusoireita kuin työssä käyvillä, opiskelijoilla tai työvoimaan kuulumattomilla. Työttömillä oli enemmän myös masennusoireita.

Sen sijaan työvoimaan kuulumattomilla maahanmuuttajilla oli työttömien lailla enemmän psykosomaattisia stressioireita kuin työssä käyvillä tai opiskelevilla maahanmuuttajilla. Stressin voimakkuuteen vaikutti myös koetun syrjinnän määrä: enemmän syrjintää kokeneet maahanmuuttajat kärsivät myös enemmän stressioireista. Pelkkä työsyrjintä heikensi kuitenkin vain naisten, virolaisten ja suomalaista syntyperää olevien henkistä hyvinvointia.

Tutkimuksen mukaan sekä työsyrjintä että ympäristön rasismi vaikuttivat merkitsevästi maahanmuuttajien ahdistus- ja masennusoireisiin. Sen sijaan ympäristön rasismi oli yhteydessä heidän psykosomaattisiin stressioireisiinsa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat