USA: Geenimuunneltua ruokaa on vaikea välttää

Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan geenimuuntelu onkin hiipinyt jo koko maailman ruokavarantoihin, tahdottiinpa sitä tai ei. -Henki on jo päässyt pullosta, toteaa Iowan yliopiston maatalousalan professori Neil Harl New York Times -lehdessä. Hänen mukaansa on jo nyt lähes mahdotonta siivota geenituotteet ns. puhtaiden tuotteiden joukosta.

Valtaosa Yhdysvalloissa

Geenimuunneltua viljaa on kylvetty noin 28 miljoonalle hehtaarille koko maailmassa. Valtaosa geenipelloista on Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Kokeiluja on meneillään mm. Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Nopea leviäminen on aiheuttanut juuri sen ongelman, jota pelättiin: muunneltu ja puhdas vilja pääsevät sekoittumaan toisiinsa. Tuore esimerkki tulee Yhdysvalloista, jossa muunneltua Starlink-maissia pääsi sekaantumaan normaalimaissiin ja valtavia viljaeriä jouduttiin vetämään markkinoilta. Tämän sotkun selvittämiseen menee arviolta noin miljardi dollaria rahaa ja useita vuosia aikaa. Yhdysvalloissa on tosin edelleen vallalla virallinen kanta, jonka mukana tähänastinen geenimuuntelu on "täysin turvallista". Muuntelun vastustajat ovat kuitenkin huolissaan pitkän aikavälin ongelmista, kuten mahdollisista torjunta-aineille vastustuskykyisistä super-rikkaruohoista sekä geenimuutosten aiheuttamista terveyshaitoista. Amerikkalaiset ovatkin koekaniineja, sillä maassa käytetään yleisesti mm. geenimaissista tehtyä öljyä. Lisäksi karjalle syötetään pääasiassa geenimuunneltua rehua.

Vastustajat vaikeuksissa

Amerikkalaisarvioiden mukaan muuntelua vastustavat alueet, mm. EU, ovat pikapuolin vaikeuksissa. Suurimmat maissin- ja soijantuottajat Yhdysvallat ja Argentiina tarjoavat pääosin geeniviljaa. Jos vielä Brasilia siirtyy geeniaikaan, niin viljanostajien vaihtoehdot ovat vähissä. Amerikkalaiset, ns. puhtaan viljan viljelijät ovat huolissaan nykytilanteesta. Heidän mukaansa jopa orgaanisesta maissista on löydetty geenimaissin jäämiä. Orgaaniset viljelijät ovatkin kaavailemassa joukkokannetta biotekniikkayrityksiä vastaan; he haluavat saada korvauksia viljansa saastuttamisesta. Pitkäaikainen biotekniikan vastustaja Jeremy Rifkin suomii New York Times -lehdessä biotekniikkayrityksiä: -Ne toivovat, että kun saastumista on tapahtunut tarpeeksi, asia on sillä ratkaistu, hän uskoo.

(STT)