Urpilainen: Sopeutustarve voi olla isompi kuin puoli miljardia

Valtiontalouden sopeutustarve, eli veronkorotusten ja menoleikkausten yhteissumma voi olla suurempi kuin aiemmin arvioitu 500 miljoonaa euroa, arvioi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

– Loppuvuoden talouskehitys oli heikompaa ja lähtötaso tähän vuoteen on ollut heikompi. Tällä saattaa olla myös vaikutus sopeutuksen suuruuteen, Urpilainen sanoi.

Urpilainen ei kuitenkaan tarkentanut sopeutuksen suuruutta, sillä valtiovarainministeriön uudet laskelmat talouskasvusta valmistuvat ensi viikolla ennen kehysriiheä. Urpilainen kuitenkin korosti, että sopeutus on tarkoitus toteuttaa edelleen siten, että puolet otetaan veronkorotuksista ja puolet valtion menoista, juustohöylällä.

Hallituksen on määrä päättää ensi viikon torstaina valtiontalouden linjauksista, mikä tarkoittaa myös leikkauksia ja säästöjä.

Urpilainen muistutti työmarkkinaosapuolia sopimisen jalosta taidosta. Urpilainen sanoi suositussa Veronmaksajien Vero 2013-tapahtumassa, että mikäli maahan saadaan "maltillinen työmarkkinaratkaisu", joka tukee hallituksen työtä ja kasvua tukevaa politiikkaa, saisi hallitus enemmän "liikkumatilaa" kehysriihessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että valtio voisi ottaa enemmän riskejä.

Hallituksella kaksi vaihtoehtoa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on arvioinut STT:lle aiemmin, että hallituksen sopeutus pitäisi olla 1000 miljoonaa euroa, jos se haluaa taittaa valtionvelan nousun. Sen sijaan prosentin alijäämätavoite vaatisi vielä rajumpia toimia. Etlan mukaan sopeutustoimien kiristys ei ole tällä hetkellä välttämätöntä. Siitä voisi olla myös haittaa koko kansantaloudelle.

Urpilainen sen sijaan toisti tilaisuudessa tuttua mantraa hallituksen työtä ja kasvua tukevasta politiikasta. Teollisuutta halutaan tukea muun muassa rikkidirektiivi-kompensaatiolla ja Nokian aiheuttamaa tyhjiötä pyritään täyttämään ict-alan kehitysohjelmilla.

Urpilaisen mukaan hallituksella onkin ensi viikon kehysriihessä vain kaksi vaihtoehtoa.

– Joko jatkamme valitulla tiellä eli jatkamme kohdennettuja veronhuojennuksia (tk-toiminta yms). Tai sitten teemme suuremman rakenteellisen uudistuksen elinkeinoverotukseen tai yritysveroon. Molempia on mahdoton tehdä, Urpilainen sanoi.

(MTV3 - STT)

Katso Raimo Pitkäsen juttu (Seitsemän uutiset 13.3.2013)

Lue myös:

    Uusimmat