UPI:n johtaja: Stubbilta selkeä viesti Moskovaan

Stubb vastasi eilen Helsingin Sanomissa venäläiskollegallensa Sergei Lavroville, että Suomi ei ole ollut puolueeton maa sitten vuoden 1995, jolloin se liittyi Euroopan unioniin. Lavrov oli luonnehtinut lehdessä Suomea puolueettomaksi maaksi tarjotessaan Suomelle roolia Euroopan uuden turvallisuussopimuksen rakentamisessa. Stubb epäili Lavrovin käyttämää puolueettomuus-termiä väärinkäsitykseksi.

Raimo Väyrysen mielestä Stubbin lausunnossa ei ole sinänsä mitään poikkeavaa. Hänen mielestään Stubbin kommentti heijastaa hyvin hallitusohjelmaa, jonka pohjalta hallitus toimii.

- Kyllä meillä on hyvin yleisesti jäänyt puolueettomuus-termi pois käytöstä, hyvin harvat poliitikot sitä oikeastaan enää käyttävät, enkä tässä suhteessa näe tapahtuneen minkäänlaisia uusia avauksia, kommentoi Väyrynen.

- Ehkä nyt haluttiin viestiä selkokielellä, että tällainen väärintulkinta pantaisiin myös Moskovassa merkille. Suomi EU:n jäsenmaana on tehnyt sitoumuksia, jotka eivät ole perinteisen puolueettomuuspoliitikan mukaisia. Suomi on tehnyt näin täydellä tarkoituksella, Väyrynen jatkaa.

Väyrynen muistuttaa, että Venäjä ei ole missään vaiheessa suhtautunut kriittisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

Lavrovin lausahdus ei ehkä pelkkä väärinymmärrys?

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen pohtii, että ulkoministeri Lavrovin lausunto Suomen puolueettomuudesta ei kuitenkaan välttämättä ollut aivan pelkkä väärinymmärrys, vaan sillä saatettiin haluta epäsuorasti tuoda esiin Venäjän käsitys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Ulkoministeri Stubb mainitsi vastauksessaan Lavroville Suomen yhteistyöstä Naton kanssa. Tässäkään kommentissa Väyrynen ei näe ristiriitaisuutta.

- Nato-yhteistyö on kaikkien tuntema tosiasia, olemme mukana Nato-johtoisessa kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa, harjoitamme monin eri tavoin teknistä yhteistyötä Naton kanssa. Tässä suhteessa nähdäkseni ministeri totesi vain tosiasian, joka on pitkään ollut kaikkien tiedossa, Väyrynen toteaa.

"Vanhat termit eivät hyödyllisiä nykytilanteessa"

Liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden käsitteet eivät ole Väyrysen mielestä kovin hyödyllisiä nykytilanteen kuvaamisessa, jossa ollaan yhä syvemmällä kollektiivisessa Eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa yhteistyössä.

- Termit puolueettomuus ja liittoutumattomuus ovat peräisin kylmän sodan ajalta. Varsinkin liittoutumattomuudella on ollut hyvin erilainen merkityssisältö kylmänsodan aikana, toteaa Väyrynen.

- Mielestäni tämä toteamus, että Suomi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta harjoittaa yhteistyötä on eräänlainen yhteinen nimittäjä, jonka kanssa Suomen puolueet ja poliittiset päättäjät voivat elää. Jatkuuko tämä nykyinen tilanne ja kuinka pitkään, sen tietävät päättäjät itse.

Väyrynen ei usko, että Stubbin kommentti aiheuttaisi kiivasta keskustelua Suomen asemasta ja puolueettomuudesta.

- Yksittäisiä ääniä saattaa tietysti kuulua mutta ei tässä mielestäni ole sellaista poliittista polttoainetta joka nyt johtaisi johonkin uuteen erityiseen keskustelukierrokseen, Väyrynen arvelee.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma