Unkarilainen yritysjohtaja: Meidän talouttamme ei voi verrata Kreikkaan

Kaksi nuorta unkarilaismiestä tuijottaa keskittyneesti tietokonemonitorien rivistöä. Mieleen tulee voimalaitoksen valvomo, vaikka miehet istuvat harmaassa budapestilaisessa toimistorakennuksessa

- Me olemme tärkeä alihankkija Siemensille. Toimitamme prosessiautomaatioratkaisuja ja valvontajärjestelmiä paljon esimerkiksi voimaloihin, 270 työntekijän Evopron toimitusjohtaja Bodnár Balázs sanoo esitellessään yhtiötään Budapestissa.

Miehet eivät irrota katseita monitoreista. He simuloivat saksalaiseen hiilivoimalaan toimitettavaa valvontajärjestelmää.

Toimitusjohtaja Balázs tyrmää näkemykset, joiden mukaan Unkari olisi yksi Euroopan pahimmista kriisimaista.

- Me kasvatimme viime vuonna liikevaihtoamme 27 prosenttia, vaikka piti olla nimenomaan kriisivuosi. Ja liikevaihto kasvoi euroissa, eli emme hyötyneet forintin vaihtoarvon laskusta, Balázs tähdentää.

Kasvua myös jatkossa

Koska Saksan talous näyttäisi selviävän euroalueen velkakriisistä ja kansainvälisestä taantumasta kohtuulisen vähäisin kolhuin, myös Evopron tulevaisuus näyttää hyvältä.

- Suurin ongelmamme on, ettemme löydä täältä riittävästi hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia insinöörejä, Balázs huomauttaa.

Unkarin talousministeriön kakkosmies, valtiosihteeri Zoltan Cséfalvay pitää hänkin vertauksia Kreikkaan kohtuuttomina.

- Ulkomaiset suorat investoinnit Unkariin olivat viime vuonna 70 prosenttia kansantuotteesta ja Kreikkaan vain 11 prosenttia, Cséfalvay tähdentää.

Myös muut Unkarin talouden tunnusluvut puhuvat sen puolesta, ettei maata pidä heittää samaan pataan euroalueen kriisimaiden kanssa. Ei siitäkään huolimatta, vaikka vuosien 2008-2009 talouskriisi ravisteli Unkaria pahemmin kuin mitään muuta Itä-Euroopan maata.

Pelkästään vuonna 2009 Unkarin kansantuote supistui seitsemän prosenttia. Elpyminen tapahtui nopeasti. Tosin Saksan imusta huolimatta viime vuoden kasvu jäi prosentin tuntumaan.

Julkinen talous kohtuukunnossa

Unkarin valtion velka kasvoi viime vuonna 82 prosenttiin, mutta se on edelleen moniin euromaihin verratuna kohtuullinen eikä 3,8 prosentin julkista vajetta suhteessa kansantuotteeseen voi sitäkään pitää hälyttävänä.

Evopron toimitusjohtajan mukaan pääministeri Viktori Orbánin hallituksen huono maine ei ainakaan pienen ja keskisuuren teollisuuden näkökulmasta vastaa todellisuutta.

- Verorasitus on moniin naapurimaihin verrattuna hyvin kohtuullinen, Balázs sanoo ja muistuttaa, että Evoprolla on toimintaa useimmissa Itä-Euroopan maissa, joiden läpi Tonava virtaa.

Kasvu yliarvioitiin

Portofolio.hu talousanalyysisivuston ekonomisti István Madár uskoo, että Orbanin hallituksen kyseenalainen maine perustuu muutamiin ratkaiseviin virhearvinointeihin ja epäjohdonmukaisiin talouspoliittisiin ratkaisuihin.

- Verokevennysten rahoituksessa lähdettiin siitä, että talous olisi kasvanut viime vuonna kolme prosenttia. Lisäksi esimerkiksi eläkerahastojen valtiollistaminen on herättänyt paljon närää, Istvan luettelee.

Rahastojen valtiollistaminen on yksi niistä ratkaisuista, joita sekä kansainvälinen valuuttarahasto että Euroopan unioni ovat arvostelleet. Vähintään yhtä kriittisesti suhtauduttiin kotitalouksien valuuttalainojen vaihto-operaatioon, jossa epäedullisen vaihtokurssin aiheuttamat lisäkustannukset pantiin pankkien maksettavaksi.

Lue myös:

    Uusimmat