Ulvilan surmaoikeudenkäynnissä katsotaan lasten haastatteluvideot

Satakunnan käräjäoikeuden istunnossa Porissa katsotaan tänään kuusi tuntia Ulvilan surmatalossa olleiden kahden vanhimman lapsen kuulemisia. Syyttäjä pyrkii saamaan niistä tukea väitteelleen, ettei rikospaikalla ollut ulkopuolisia.

Syyttäjän mukaan vaimo surmasi riidan päätteeksi sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden Ulvilassa 1. joulukuuta 2006. Pariskunnan tuolloin yhdeksänvuotias tytär kertoi alun alkaen poliisille kuten vaimokin, että taloon oli hyökännyt rikotusta ikkunasta mies, joka surmasi perheen isän. Tytär oli hereillä rikoksen tapahtuessa.

Tytär ja hänen pikkuveljensä kuultiin uudelleen viime vuonna, tällä kertaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lasten puhuttajina olivat naispuoliset sosiaalityöntekijä ja poliisi.

Vuoroin ahdistunut ja puhutukseen kyllästynyt tytär sanoo, ettei hän tiedä vanhemmillaan olleen koskaan riitoja. Sekä sosiaalityöntekijä että poliisi kysyvät asiaa useita kertoja mutta eivät saa toivomaansa vastausta.

Tytär uskoo hyökkääjään

Ulkopuolisesta hyökkääjästäkin kuulusteluhetkellä 12-vuotias tyttö pitää kiinni.

– Halusiksää et se lähti pois se pahatekijä vai näiksää sitä oikeesti? poliisi kysyy.

Tytär sanoo nähneensä. Poliisi kysyy asiasta useita kertoja. Hän viittaa myös siihen, ettei poliisi ole pystynyt rekonstruktioissaan poistumaan ikkunasta sillä tavalla kuin äiti ja tytär ovat kertoneet hyökkääjän paenneen.

– Meijän on kauheen vaikee [tyttären nimi puhutteluna] löytää semmoste tekijää jota te [tytär ja äiti] kuvailette ku me yritetään niinku ite tehdä jotta me tiedetään se miten hän on tehny ja ja ja kun se ei niinkun onnistu. Ihan monta kertaa yritetty se ei onnistu niin kauheen vaikee löytää kukaan kukaan se henkilö ja sitten me jäädään miettimmään et et ei siit oo voinu mennä semmone läpi ainakin sillä tavalla. Ooksä [tyttären nimi puhutteluna] halunnu nähdä et se paha ihminen menee pois siinä kun kaikki tapahtuu vai onk se oikeesti nähny vai onks se semmonen...

Tytär sanoo nähneensä tekijän paon oikeasti.

Sosiaalityöntekijä puuttuu kuulemiseen:

– Toi on hyvä kysymys toi joskus lapset haluu nähdä et joku paha lähtee pois ja sen voi nähdä mut sit mut sit on viel semmonenki vaihtoehto et joskus käy niin että kuule et joku sanoo niin ja siihen uskoo et on erilaisia vaihtoehtoja. Tuleek sul siit mitään mieleen? Et tämmösii voi käydä. Miten sää yrittäisit selittää sitä mahdottomuutta?

– Mä en tiiä, tytär vastaa.

Syyttäjän mielestä tyttären puhuttelu osoittaa osaltaan, ettei talossa ollut ulkopuolista hyökkääjää.

Lue myös:

    Uusimmat