Ulkoministerit: YK:n rooli säilytettävä

Sekä Lindh että ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat sitä mieltä, että EU:n tehtävä ei ole ottaa kantaa Yhdysvaltojen hyökkäysaikeisiin, vaan asia kuuluu YK:lle. Lindh kertoi, että Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittiset suhteet eivät koskaan ole olleet läheisemmät kuin nyt.

-Suhteissa ei ole ennenkään ollut mitään ongelmia, mutta nykyään ne ovat erityisen hyvällä pohjalla, Lindh sanoi.

Lindhin mukaan sekä Suomen että Ruotsin ulkopolitiikka on nyt niin vakaalla pohjalla, että Natoon liittymiseen ei ole mitään syytä. Myös ulkoministeri Tuomioja sanoi, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö ei ole koskaan ollut yhtä läheistä kuin nyt. Hän arvioi, että Nato ei ole tärkeä keskustelunaihe Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa ensi vuonna, koska Suomen liittymisellä Natoon ei ole aktiivisia puolestapuhujia.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen huomautti, että suomalaisilla on voimakas halu säilyttää kansallinen yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja piti tätä erinomaisena asiana.

- Tiedostava ja päättäväinen kansakunta on paras pohja tässä muuttuvien turvallisuusriskien maailmassa, Halonen sanoi.

Hän totesi, että kansallinen yksimielisyys on joskus toteutettu Suomessa yhdessä vaikenemalla, mutta viime vuosina on ollut mahdollisuuksia ja tarvetta avoimempaan keskusteluun.

Turvallisuuspoliittiset selonteot ja monet turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tapahtumat ovat pitäneet keskustelua yllä ja aiheuttaneet muutoksia myös lainsäädäntöön, presidentti sanoi.

Halonen, Lindh ja Tuomioja puhuivat ulkoministeriön vuosittaisessa suurlähettiläskokouksessa Finlandia-talossa keskiviikkona. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kalliomäen johdolla toimivan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän tehtäväksi jää Halosen mukaan kahden eri hallituksen ja eduskunnan välisen katkon estäminen vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa.

-Olen tavannut seurantaryhmän viime viikolla ensimmäisen kerran. Toivon keskusteluyhteyden jatkuvan tulevaisuudessakin, Halonen sanoi.

Kansainvälinen yhteistyö avainasemassa

Tuomioja huomautti, että nykypäivän kansainväliset uhat ovat sellaisia, ettei niitä voida torjua asevoimin eikä yksipuolisesti. Globalisaation hallinnassa yhteistyö on Tuomiojan mukaan avainasemassa.

Tuomioja sanoi, että Keski-Euroopan tulvien yhteys ilmastonmuutokseen näyttää ilmeiseltä. Hän painotti, että kaikkien valtioiden olisi syytä ratifioida Kioton ilmastosopimus.

Ensi viikolla Johannesburgissa alkava kestävän kehityksen huippukokous kiinnittää huomion monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän toimivuuteen, Halonen puolestaan totesi.

-Moni tulee sanomaan, että kokouksen tuloksissa on tällaisia ja tällaisia puutteita, Halonen ennusti.

Hän haluaa kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että puutteellisetkin kansainväliset sopimukset ovat usein parempia kuin sopimukseton tila.

-Mikään järjestö tai järjestelmä ei ole täydellinen. Ei edes YK. Se on kuitenkin tällä hetkellä ainoa ja paras globaalin keskustelun ja päätöksenteon foorumi, Halonen painotti ja huomautti, sen toiminnan tuloksellisuus riippuu täysin jäsenmaiden tahdosta.

(MTV3-STT)