Ulkoministeriön Nato-virkkeessä on kulttiainesta

Keskustelun kiinnostaviin piirteisiin kuuluu epäsymmetria. Samaan aikaan kun debatti virkkeen ympärillä käy korkeilla kierroksilla, moni poliitikko, viimeksi tänään tasavallan presidentti, on pyrkinyt vähättelemään sen merkitystä, koska se on ”kokonaisuudesta irrotettu”.

Jokaisen aiheesta kiinnostuneen kannattaa käydä lukemassa 12 sivua käsittävä katsaus ja päätellä sitten itse, mikä on sen kiinnostavin avaus.

”Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa.” Tämä virke herättää huomion useammastakin syystä. Selkeyttää on hyvin myönteinen verbi - on hieman vaikea ajatella, että jonkin asian selvenemisestä voisi olla haittaa. Saatikka kun kyseessä on valtion kansainvälinen asema.

Epäsuorasti virke kertoo vielä lisää. Se vähintäänkin vihjaa, että Suomen nykyinen kansainvälinen asema ei ole selkeä. Tästähän olemme viime kuukausina Ukrainan kriisin jatkuessa saaneet kylliksi esimerkkejä. Aiheesta tai aiheetta, ulkomaisessa lehdistössä on spekuloitu Suomen haluttomuudella osallistua Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin ja kerrassaan tarjottu Suomea malliksi Ukrainalle Venäjän-suhteiden järjestämisestä.

Suomen ulkopolitiikan päätöksentekijät kavahtavat tällaista keskustelua. Tällaisessa valossa he eivät halua Suomea ulkomailla nähtävän. Eikä tämä ole se, miten Suomi itse itsensä näkee.

UM:n suunnittelu- ja tutkimusyksikön tulevaisuuskatsaus on jo nyt antanut turboboostia turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. Katsauksen tärkeimmän ja kiinnostavimman virkkeen puute kuitenkin on, ettei sitä sen kummemmin perustella.

Siis: Miten Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen kansainvälistä asemaa? Entä lisäisikö jäsenyys Suomen turvallisuutta?

Jos kevään eduskuntavaaleja edeltävien kuukausien aikana saadaan vastaukset näihin kahteen kysymykseen, suomalaisessa Nato-keskustelussa ollaan jo pitkällä.