Ulkomaalaislaki vauhdittanut turvapaikanhakijoiden käännyttämistä

Puolan romaniaiti ja lapsi

Heinäkuussa voimaan tullut ulkomaalaislaki on vauhdittanut turvapaikanhakijoiden käännyttämistä Suomesta. Tällä viikolla maastamme lähtee päivittäin noin 50 turvapaikanhakijaa. Heistä lähes kaikki on romaneja, joista valtaosa on lähtöisin Puolasta. Muutamia kymmeniä takasin lähteneistä on ollut kotoisin Slovakiasta ja Tsekeistä. -Noin kuukauden voimassa ollut nopeutetun turvapaikkamenettelyn salliva laki alkaa näkyä käytännössä nyt. Tämän viikon aikana maasta voi päivittäin poistua jopa 70 turvapaikan hakijaa, kertoo ylikomisario Kari Koivuniemi sisäministeriön poliisiosastolta. Hänen mukaansa laki on näkynyt myös niin, että maahan ei tule enää niin suuria turvapaikanhakijaryhmiä.

Hakemuksia vähemmän

Ulkomaalaisviraston mukaan turvapaikkahakemusten määrä on lain voimaan tultua vähentynyt. Esimerkiksi heinäkuussa Suomesta haki turvapaikkaa 158 Puolan romania. Elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana hakemuksia on tullut vain 12. -Näin lyhyellä ajanjaksolla on mahdoton sanoa, osoittaako hakijoiden määrän lasku pysyvää kehitystä, vai onko se satunnainen ilmiö, kertoo Ulkomaalaisviraston pakolais- ja turvapaikkayksikön johtaja Jorma Peitsalo. Hänen mukaansa yli kolmasosa romanihakijoista peruu itse turvapaikkahakemuksensa. Uuden turvapaikkalain aikana on tehty kielteinen turvapaikkapäätös yhteensä noin 450 henkilölle viime viikon loppuun mennessä. Turvapaikkalaki tuli voimaan 10. heinäkuuta. Sen mukaan Ulkomaalaisviraston on tehtävä päätös mahdollisesta turvapaikasta seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun hakijaa koskeva poliisin tutkintapöytäkirja saapuu virastoon.

Poliisikäsittely muutamia päiviä

Romanit

Varsinaisen turvapaikkatutkinnan tekee poliisi, minkä jälkeen lopullisen päätöksen tekee Ulkomaalaisvirasto. -Käytännössä poliisi on käsitellyt hakemuksia alle neljässä päivässä. Tuona aikana selvitetään turvapaikanhakijoiden maahantuloreitti sekä henkilöllisyys. Kirjallisessa ja suullisessa selvityksessä kysytään myös hakijaan mahdollisesti kohdistuneesta poliittisesta vainosta, täsmentää Koivuniemi. Turvapaikkahakemus tulkitaan perusteettomaksi, kun hakija tulee turvalliseksi katsotusta maasta tai uusii aiemman hakemuksensa vanhoin perustein. Esimerkiksi Puola on käytännössä katsottu turvalliseksi maaksi. Peitsalon mukaan vastaavanlainen nopea käännyttäminen on käytössä Pohjoismaista ainakin Ruotsissa ja Tanskassa. -Hakemusten käsittely on aina yksilöllinen. Hakemus kelpuutetaan, jos hakija osoittaa, että hän on joutunut kotimaassaan vainon kohteeksi, Peitsalo vakuuttaa. Tänä vuonna Suomeen on heinäkuun loppuun mennessä tullut yhteensä 2284 turvapaikanhakijaa. Yli puolet hakijoista on Puolan kansalaisia.

(STT-MTV3)