Ulkomaalaiset rakennustyöläiset laiminlyövät veroja

Ulkomaalaisilla vuokrafirmoilla on velvollisuus antaa vuokratyöntekijöistään vuosi-ilmoitus verottajalle. Viime vuoden osalta yritykset ilmoittivat verottajalle yhteensä 147 vuokratyöntekijää.

- Ei tällä luvulla ole reaalimaailman kanssa mitään tekemistä, myöntää ylitarkastaja Pertti Häkkinen Verohallituksesta.

Usein veroasiat alkavat kiinnostaa vasta tarkastusiskun jälkeen.

- Menimme tarkastamaan Lapissa sijaitsevan lomakeskuksen työmaata. Siellä venäläisiä ja virolaisia juoksi tunturiin karkuun. Seuraavana päivänä Rovaniemen verotoimistossa oli sitten ruuhkaa, kun he hakivat verokortteja, Häkkinen kertoo.

Suomalaiset rakentajat kortistoon, ulkomaalaiset töissä

Rakennusala on ollut verottajan erityisvalvonnassa puolitoista vuotta. Raksa-hankkeen aikana on ehditty tarkastaa 1100 kohdetta. Niistä joka kolmannessa eli noin 35 prosentissa havaittiin harmaata taloutta.

Pimeä ja edullinen ulkomaalaistyövoima kelpaa rakennusalalle myös taantuman aikaan. Samaan aikaan suomalaisia rakennustyöntekijöitä siirtyy kortistoon. Heinäkuussa työttömien määrä alalla oli noussut puolella edellisvuodesta eli noin 16 000:een.

Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari myöntää, että tilanne on erikoinen.

- En tietenkään suomalaisena haluaisi, että näin käy, mutta meillä on EU:ssa työvoiman vapaa liikkuvuus. Emme voi estää esimerkiksi virolaisia työskentelemästä Suomessa. Täytyisi vain pitää huoli siitä, että kaikki noudattavat pelisääntöjä.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas uskoo, että pimeän ulkomaisen työvoiman käytöstä on tullut yleinen maantapa.

- Siitä on yhden yrityksen vaikea jättäytyä pois, koska sitten työt menevät muille yrityksille, jotka tekevät urakat halvemmalla.

Suokkaan mukaan myös lomautettujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta on ryhdytty kiertämään urakkatyöllä.

- Pienimmistäkin töistä tehdään urakka. Esimerkiksi kun työntekijä siivoaa kaksi päivää, siitä tulee kahden päivän siivousurakka. Näin vältytään ottamasta lomautettua siihen työhön. Tätä tekevät kaikki rakennusliikkeet, Suokas pamauttaa.

RT:n Kari myöntää, että joitain tapauksia on tullut hänenkin tietoonsa. Hän ei kuitenkaan usko, että kyse olisi mistään laajemmasta ilmiöstä.

Verottajan valvontaa kaivataan työmailla

Sekä työntekijöiden että työnantajien mielestä verottajan valvonta on liian vähäistä ja vääränlaista.

- Jos kuvitellaan, että näitä asioita kirjoituspöydän takana ratkotaan, se ei toimi. Verottajan on jalkauduttava työmaille silloin, kun niillä tehdään vielä töitä. Jos kirjanpidon tarkastuksessa vuosia myöhemmin törmätään johonkin ulkomaalaiseen hämäräfirmaan, se on liian myöhäistä, latelee Suokas.

Rakennusteollisuus RT:n Tapio Kari säestää.

- Aina lasketaan, kuinka paljon menetetään harmaassa taloudessa. Jos edes osa summasta sijoitettaisiin tehostettuun valvontaan, sillä olisi iso merkitys.

Ylitarkastaja Pertti Häkkinen vakuuttaa verottajan jo muuttaneen toimintakulttuuriaan.

- Olemme nyt jo siirtyneet enemmän työmaiden reaaliaikaiseen valvontaan. On vain muistettava, että näin ison laivan kääntäminen vie aikaa. Toisaalta, kaikkia resursseja ei voi keskittää rakennusalalle. Harmaata taloutta on muuallakin.

Viime vuosina pääurakoitsijoiden vastuuta aliurakoinnista on lisätty tilaajavastuulain vaatimuksilla. Myös kulkulupajärjestelmää on kehitetty. Nyt pohdinnan alla on käännetty arvonlisävero, jossa pääurakoitsija vastaisi kaikista urakan arvonlisäveroista. Verohallinnossa uudistuksella on kannatusta, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus vastustaa sitä.

- Se vain siirtäisi ongelman toisaalle ja siirtäisi viranomaisten töitä rakennusyrityksille, Kari selittää.