Ulkoasiainvaliokunta vaatii hallitukselta terävämpää Venäjä-politiikkaa

Hallitusohjelmaan halutaan erityinen Venäjä-strategia.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vaatii hallitukselta nykyistä terävämpää Venäjä-politiikkaa. Venäjän ja Suomen suhteita tulisi tarkastella strategisesti pitkällä aikavälillä.

Ulkoasiainvaliokunnan mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan pitää sisällyttää erityinen Venäjä-strategia. Sen oleellinen osa olisi Suomen kahdenvälisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten sekä taloudellisten suhteiden edistäminen. Tavoitteena tulisi lisäksi olla demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen Venäjällä.

Suomen pyrkimys ei olisi valiokunnan mukaan ristiriidassa EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan tavoittelun kanssa. Suomella on Venäjän kanssa useita käytännönläheisiä kahdenvälisiä kysymyksiä, kuten rajayhteistyön sujuminen ja ympäristökatastrofien ehkäisy.

Valiokunta pitää Venäjän kehitystä Suomen ja Euroopan vakauden ja turvallisuuden yhtenä keskeisenä kysymyksenä. Suomessa pitää vahvistaa Venäjä-osaamista ja kehittää yhteistyötä eri hallintokuntien, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona mietinnön hallituksen toimenpidekertomuksesta, joka koskee vuotta 2005. Valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari huomautti, että kertomuksessa korostetaan pelkästään kaupan ja talouden teknisiä ongelmia. Kokonaisvaltainen ote puuttuu.

Venäjä pyrkii edelleen vahvistamaan suurvalta-asemaansa. Kansalliset edut korostuvat maan ulkopolitiikassa ja erityisesti energiasektori on siinä keskeisessä asemassa. Venäjä uudistaa myös asevoimiaan.

Sotilaallinen valvonta kasvaa Suomenlahdella

Valiokunnan mielestä Suomen on tärkeää ottaa huomioon, että Itämeri ja Suomenlahden pohjukka saavat yhä strategisemman aseman. Pelkästään energiakuljetusten lisääntyminen merkitsee kasvavaa sotilaallista valvontaa mm. uusien sukellusveneiden avulla.

- Presidentti Putinin kaudella keskusvalta on vahvistunut ja oikeusvaltiokehitys pysähtynyt. Entisten turvallisuuspalvelumiesten ja ns. Pietarin voimaryhmän vaikutusvalta hallinnossa on lisääntynyt.

- Poliittinen valtaeliitti on voimistanut asemaansa myös taloudessa, erityisesti energiasektorilla. Tämän kehityksen t odellista merkitystä on vaikea arvioida.

- Maata ei voi vielä pitää oikeusvaltiona eikä moniarvoisena demokratiana. Ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioituksessa on puutteita, tuomioistuinlaitos ei ole riippumaton ja tiedotusvälineiden toimintaa on rajoitettu. Myös useat toimittaja- ja liikemiesmurhat ovat edelleen selvittämättä, mietinnössä analysoidaan.

Ulkoasiainvaliokunta pitää kestämättömänä sitä, että Venäjän tuntemus on Suomessa itse asiassa taantunut. Yliopistoissa ei ole pysyvää Venäjän historian tai tutkimuksen professorin virkaa ja venäjän kielen opiskelu kouluissa on vähentynyt.

Suomessa asuva 40 000 hengen venäjänkielinen väestö on voimavara, jonka osallistuminen Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön talouden ja kulttuurin alalla olisi ensiarvoisen tärkeää.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat