Venäjän aseviennin jyrkkä luisu jatkui. Hyökkäyssota ja sen vuoksi Venäjälle asetetut pakotteet kurittavat maan aseteollisuutta ja -vientiä.
Ukrainasta tuli vuosina 2020–2024 maailman suurin aseiden tuoja, käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin raportista. Tällä ajanjaksolla maan aseiden tuonti kasvoi lähes satakertaiseksi verrattuna vuosiin 2015–2019.
Ukraina oli ajanjaksolla ainoa Euroopan valtio kymmenen suurimman aseiden tuojan joukossa, vaikka monet muutkin Euroopan maat lisäsivät aseiden tuontia merkittävästi. Koko Euroopan aseiden tuonti kasvoi vuosina 2020–2024 yli 150 prosenttia edelliseen nelivuotisjaksoon verrattuna.
– Uudet luvut kuvastavat selvästi Euroopan valtioiden asevarustelua vastauksena Venäjän uhkaan, sanoo Siprin ohjelmajohtaja Mathew George tiedotteessa.
Lue myös: Elon Musk: Ukraina häviää vääjäämättä ja rintama romahtaa, jos suljen Starlinkin
Vuosina 2020–2024 Ukraina otti vastaan lähes yhdeksän prosenttia kaikesta maailman asetuonnista. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022, ainakin 35 maata on toimittanut aseita Ukrainaan.
Maailmanlaajuisesti asekaupan kokonaismäärä on pysytellyt samalla tasolla 2010-luvun alusta lähtien.
Nato-maat nojaavat yhdysvaltalaisaseisiin
Sotilasliitto Naton eurooppalaisten jäsenmaiden asetuonti yli kaksinkertaistui vuosista 2015–2019 vuosiin 2020–2024. Yhä suurempi osuus aseista tulee Yhdysvalloista: aiemmalla nelivuotisjaksolla osuus oli 52 prosenttia, kun jälkimmäisellä se kasvoi 64 prosenttiin.
Siprin vanhempi tutkija Pieter Wezeman sanoo tiedotteessa, että eurooppalaiset Nato-maat ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan aseiden tuonnista ja vahvistaakseen Euroopan aseteollisuutta. Syynä tähän ovat hänen mukaansa yhä sotaisampi Venäjä ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana koetuksella olleet transatlanttiset suhteet.
– Mutta transatlanttisen aseidentuonnin juuret ovat syvällä, hän muistuttaa.
Lue myös: Ukraina sanoo Venäjän tehneen jälleen laajan lennokki-iskujen sarjan
Ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen suurin osa Yhdysvaltain aseviennistä kohdistui Eurooppaan Lähi-idän sijasta. Vuosina 2020–2024 Yhdysvaltain asetuonnista 35 prosenttia kohdistui Eurooppaan ja 33 prosenttia Lähi-itään.
Sota kiihdyttää aseviennin laskua
Venäjän asevienti romahti ajanjaksojen 2015–2019 ja 2020–2024 välillä 64 prosenttia. Kaksi kolmasosaa aseista vietiin Intiaan, Kiinaan ja Kazakstaniin.
– Sota Ukrainaa vastaan on kiihdyttänyt Venäjän aseviennin laskua, koska aseita tarvitaan enemmän taistelukentällä. Lisäksi pakotteet vaikeuttavat Venäjän asetuotantoa ja -myyntiä, ja Yhdysvallat liittolaisineen painostaa valtioita olemaan ostamatta venäläisiä aseita, Wezeman sanoo.
Wezemanin mukaan Venäjän aseviennin alhoon vaikuttaa myös se, että Intia suosii enenevissä määrin muita aseidentoimittajia ja Kiina saa lisää aseita omasta kasvavasta aseteollisuudestaan.