Ukrainassa hiljennyttiin ydinonnettomuuden vuosipäivänä

Lähes 250 ihmistä piti minuutin hiljaisen hetken kello 1.23. ydinvoimalan lähellä. Kellonaika on tarkalleen sama, jolloin maailman pahin ydinonnettomuus sai alkunsa. Hiljaisen hetken jälkeen Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa pidettiin muistojumalanpalvelus, johon osallistui myös maan presidentti Leonid Kutshma.

Muistojumalanpalveluksen aikana Tshernobylin lähellä sijaitsevan Slavutitshin kaupungin asukkaat laskivat kukkaseppeleitä turman pelastustöissä menehtyneiden 26 ihmisen muistomerkille. Slavutitshin asukkaista monet työskentelevät Tshernobylissä joko keräämässä tietoja laskeumasta ja sen seurauksista tai varmistamassa betonikuoreen suljetun reaktorirakennuksen turvallisuutta. Kaupunki perustettiin vuosi onnettomuuden jälkeen, vuonna 1987. Nykyisin siellä on liki 25000 asukasta.

-Meidän velvollisuutenamme on muistaa niitä, jotka antoivat elämänsä sen vuoksi, että me voisimme elää täällä. Haluan jäädä asumaan tänne, koska täällä on toivoa ja tulevaisuus nuorille, sanoi 21-vuotias Sasha uutistoimisto AFP:lle.

Vaara ei ole ohi

Tshernobylin alueella työskennelleet asiantuntijat muistuttavat, että vaikka onnettomuudesta on kulunut jo 16 vuotta, säteilystä ja radioaktiivisesta laskeumasta johtuvia sairauksia ei ole voitettu.

-Yhä edelleen useilla alueilla on valtavia ongelmia, jotka liittyvät erityisesti lasten terveyteen ja ruokaan. Tshernobylin lähialueilla lihassa ja maidossa on korkeita säteilypitoisuuksia, kuten myös metsämarjoissa ja sienissä, muistutti Ukrainan terveysministeriön varajohtaja Olga Bobilova.

-Valtio haluaisi tarjota lapsille hyvää ja terveellistä ruokaa, mutta varojen puute estää sen. Tämä asia on saatava kuntoon pian, Bobilova vaati.

Ukrainalainen tutkija Dimitri Grodzinski puolestaan sanoi Izvestija-lehden haastattelussa, että räjähtäneen reaktorin ympärille valettu betoniarkku ei ole enää säteilynpitävä, vaan siihen on ilmestynyt halkeamia.

Tuhoutuneen reaktorin ja sitä ympäröivien rakenteiden ympärille valettiin turman jälkeen valtaisa betonikuori. Grodzinskin mukaan "suojakuori tehtiin kuitenkin hätäisesti, betonia ei raudoitettu riittävän hyvin ja alueen epävakaa seismologinen tilanne on haurastuttanut kuorta entisestään".

Grodzinski muistutti myös, että korkea-aktiivista jätettä on edelleen varastoituna yli 800 paikassa, joita alunperin suunniteltiin käytettävän vain viiden-kuuden vuoden ajan välivarastoina. Nyt saasteita on päässyt valumaan läheisiin jokiin, muun muassa Pripiatiin ja Dnepriin.

Ukrainan hätätilaministeriön edustajat kiistivät myöhemmin Grodzinskin esittämät väitteet Moskovan Kaiku -radioaseman haastattelussa.

Voimalan toiminta jatkui

Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktori räjähti 26. huhtikuuta 1986 levittäen radioaktiivista saastetta liki koko Eurooppaan.

Ydinvoimalan kolmen muun reaktorin käyttöä jatkettiin kuitenkin kunnes yksi niistä jouduttiin sulkemaan tulipalon vuoksi vuonna 1991.

Seuraava reaktori suljettiin vuonna 1996 ja koko voimala viimein vuonna 2000, kun teollisuusmaat antoivat Ukrainalle 2,3 miljardin dollarin (runsaan 2,6 miljardin euron) apupaketin sulkemista varten.

Pahiten saastuneilla alueilla asuu YK:n laskelmien mukaan edelleen yli kuusi miljoonaa ihmistä. Onnettomuuden seurauksena suoraan tai välillisesti kuolleiden määrästä ei ole olemassa luotettavaa tietoa. Arviot vaihtelevat 15000-30000:een.

(MTV3-STT)