Ukraina viritti eduskunnassa Nato-keskustelua

Ukrainan tilanne on virittänyt eduskunnassa myös keskustelua Suomen liittoutumattomuudesta. 

Kokoomuksen Pertti Salolainen sanoi, että puolueen mielestä Suomen turvallisuus vahvistuisi, jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi. 

SDP:n Johannes Koskinen varoitteli puolestaan, ettei Ukrainan tapahtumista pidä tehdä hätiköityjä äkkikäännöksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 

Salolainen antoi ymmärtää, ettei Naton jäsenyys ole ajankohtainen juuri nyt. Hän sanoi, että liittyminen on mahdollista vain politiikan poutasäällä. 

Vasemmistoliiton Annika Lapintie luonnehti kriisiä vakavaksi, mutta lisäsi ettei se ole Suomessa, vaikka joistakin kommenteista voisi niin luulla. 

– Ratkaisu kriisiin ei myöskään ole Suomen asevarustelun kasvattaminen tai Suomen Nato-jäsenyys, Lapintie sanoi. 

Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan Ukraina on oiva esimerkki siitä, että Suomi EU:n jäsenenä joutuu tahtoen tai tahtomattaan vedetyksi mukaan kaikkiin konflikteihin, "joihin EU päättää lähteä heiluttelemaan lippuaan".

Eduskunnassa toivotaan, että Ukrainan kriisistä voidaan päästä ulos turvautumatta taloudellisiin pakotteisiin. Keskustelussa varoiteltiin monella suulla, että Venäjään kohdistuvista pakotteista koituisi haittaa myös Suomelle.   

Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?


Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on hätkähdytti eduskunnassa suorasanaisella Putin-vertauksellaan. 

Zyskowicz kertasi ensin Hitlerin ja Stalinin valloitusretkiä ja kysyi perään, onko Venäjän presidentti Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin. 

Zyskowicz viittasi myös niin sanottuun Brezhnevin oppiin, jossa Neuvostoliiton liittolaiseksi kerran joutunut maa ei voinut enää päästä vapaaksi. Hän kysyi, onko Ukrainan kohdalla kysymys Putinin opista. 

-Se tarkoittaisi kai sitä, että maa, joka on kerran kuulunut Neuvostoliittoon tai ehkäpä Venäjän imperiumiin, ei voi vapaasti päättää tulevaisuudestaan, ellei se ole jo hyvän sään aikana päässyt osaksi läntisiä instituutioita kuten Euroopan unionia ja Natoa. 

Zyskowicz päätti puheensa kysymällä, mitä tällainen oppi merkitsisi Suomen kannalta.  

Lue myös:

    Uusimmat