Ilmari Käihkö: Ukraina on pistänyt hyökkäyksessä isomman vaihteen silmään – huomauttaa joukkojen aikapaineesta

Mikä siis on tilanne rintamalla, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta?

– Tällä hetkellä tiedetään, että Ukraina on pistänyt isomman vaihteen päälle eli siellä on laitettu enemmän joukkoja varsinkin etelään Tokmakin suuntaan ja mahdollisesti Berdjanskin suuntaan. Sitä kautta voidaan varmaan sanoa, että tuo on uusi vaihe. Mutta onko Ukrainan reservejä laitettu voimalla peliin, se on kysymysmerkki tällä hetkellä, Käihkö sanoo.

Hänen mukaansa on yhtä lailla mahdollista, että Ukraina on laittanut hyökkäykseen enemmän joukkoja, mutta että ne ovat kuitenkin suhteellisen vähälukuiset. Puhutaan 3000–4000 sotilaasta.

Lue myös: Mediat: Ukrainan vastahyökkäyksen "pääisku" on voinut alkaa

Etelä järkevä suunta Ukrainalle

Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella kyseessä on Pesun mukaan ilmeisesti yritys venäläisten rintaman murtamiseen eteläisellä rintamalla Asovanmeren ylängön ja Dneprin välissä.

Pesun mukaan nyt käynnissä olevat taistelut ovat jatkoa kesäkuussa alkaneille hyökkäystoimille kahdessa suunnassa Asovanmeren rantamaalla.

Operaatiot Ukrainan eteläosassa johtuvat Pesun mukaan siitä, että venäläisten selusta on siellä matalampi. Merenranta tulee vastaan 70–80 kilometrin päässä rintamalta.

– Venäläisten mahdollisuudet tuottaa uutta voimaa ja materiaalia ovat heikommat Asovanmeren rantamaalla kuin Donbasissa. Siellähän on vahva infrastruktuuri, joka on valmisteltu sotaan. Venäjä käynnisti sodan siellä jo vuonna 2014 ja on käynyt sotaa koko ajan Ukrainaa vastaan. Sen takana ovat Länsi-Venäjän teollisuusalueet ja infrastruktuuri, joka mahdollistaa sotatoimien ylläpitämisen Donbasissa paremmin kuin etelässä.

Etelä on siten väistämättä järkevä suunta Ukrainalle.

– Kysymys on sitten lopulta siitä, missä kohtaa ja mihin aikaan painopiste muodostetaan, ja se pyritään pitämään salassa mahdollisimman pitkään, Pesu sanoo.

Lue myös: Kenraali: Venäjä pohtii jo, minne se hyökkää Ukrainan vastahyökkäyksen puhdin loputtua

Hyökkäystoiminnassa tulee vastaan aikaikkuna

Käihkö muistuttaa, että kesäkuun alussa voimallisemmin alkaneen hyökkäyksen saavutukset ovat tähän mennessä olleet aika pieniä.

– Tässä varmaan tulee suurempi vaihde, mikä nyt on silmässä, mutta onko se suurin vaihde – ei välttämättä, Käihkö sanoo.

Hän muistuttaa, että hyökkäystoiminnassa tulee myös vastaan aikaikkuna. Syyssateet alkavat syys–lokakuussa. Sen jälkeen hyökkääminen tulee kelirikon aikana vaikeammaksi ja ajoneuvoilla operoiminen muuttuu hankalaksi.

– Kesäkuun alussa Ukraina yritti mekanisoitua hyökkäystä, ja silloin nähtiin kuvia tuhotuista Leopard-panssarivaunuista. Koska tuli paljon tappioita eikä suurempia saavutuksia, Ukraina vaihtoi strategiaa. Ukraina keskittyi toisaalta tuhoamaan etenkin Venäjän tykistöä, vaikeuttamaan Venäjän huoltoa ja hyökkäämään Venäjän komentokeskuksiin.

Toinen muutos kesäkuun alun jälkeen oli Käihkön mukaan se, että ukrainalaiset jalkautuivat. Pienet jalkaisin etenevät joukot ovat menneet miinakenttien läpi kohti venäläisten puolustavia asemia ja pyrkineet ottamaan ne haltuunsa. Tällöin tappiot, varsinkin kalustotappiot, vähenivät.

Vuodetuista yhdysvaltalaisdokumenteista on selvinnyt, että taisteluissa on jo ollut mukana myös lännessä koulutuksen saaneita ukrainalaissotilaita.

– Heille on annettu erilaista länsikalustoa ja asianmukainen koulutus näihin, Käihkö sanoo.

Lue myös: Hylkiöksi ajautunut Venäjä hakee kumppaneita Afrikasta – "Venäjä tarvitsee enemmän Afrikkaa kuin Afrikka Venäjää"

Ukraina räjäytti venäläisen lentopommin vedessä Harkovassa

Venäjä hyökkää Harkovassa: Kartta näyttää, missä Kremlin sotilaat pyrkivät eteenpäin