UKK:n syntymästä 110 vuotta

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymästä tulee tänään kuluneeksi 110 vuotta. Tämän päivän nuorisolle Kekkosen saavutukset eivät ole enää niin selviä kuin monelle Kekkosen valtakauden aikana nuoruutensa viettäneelle.

Kekkonen oli kuitenkin monipuolinen ja pitkäaikainen johtaja, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

- Kekkonen oli keskeinen henkilö juuri siinä vaiheessa, kun Suomi kävi läpi hyvin nopean rakennemuutoksen. Kun puhutaan Kekkosen kaudesta, puhutaan juuri siitä aikakaudesta kuin Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi.

"Kekkonen ei ylittänyt valtaoikeuksiaan"

Kekkosta on kuvailtu vahvaksi johtajaksi, mutta myös itsevaltiaaksi ja diktaattoriksi. Meinanderin mukaan Kekkosen kaudella Suomessa elettiin osittain ohjatussa demokratiassa, niin sanotussa "Kekkosslovakiassa".

- Kekkosen kaudella parlamentarismi ei toiminut täysin. Kekkosen hyvin vahva asema ei kuitenkaan ollut ainoa syy. Meidän hallitusmuotomme antoi presidentille nämä valtaoikeudet, eli Kekkonen ei ylittänyt valtaoikeuksiaan. Hän vain käytti ne niin maksimaalisesti, mikä oli monessa mielessä ongelmallista, Meinander sanoo.

Huomenta Suomessa vieraillut Meinander kertoo, että Kekkosesta saadaan koko ajan uutta tietoa arkistoista sekä muistelmien kautta.

- Aina ei ole olennaista uuden tiedon määrä, vaan pienikin yksityiskohta voi muuttaa eilispäivän. Mielestäni erityisen kiinnostavaa on Kekkosen presidenttikauden loppuvuodet, jolloin hän oli käytännössä menettänyt työkykynsä.

Meinander sanoo, että todisteista huolimatta vielä tänäkin päivänä on monta poliitikkoa ja tutkijaa, jotka kieltävät Kekkosen työkyvyttömyyden viimeisinä vuosina.

- He olivat itse mukana politiikassa. Kekkonen ei enää siirrellyt pelinappuloita, vaan hän oli itse yksi pelinappuloista.

Kekkosta muistellaan tänään

UKK-seura järjestää iltapäivällä Helsingin Säätytalossa seminaarin, jonka aiheena on "Kekkonen ja historiantulkinnat".

Aamulla seura järjestää kunniakäynnin Kekkosen haudalla Hietaniemessä. Varapuhemies Seppo Kääriäinen paljastaa puolenpäivän aikaan muistolaatan Urho Kekkosen kadun varrella talossa, jossa Kekkoset asuivat.

Kekkonen toimi tasavallan presidenttinä vuosina 1956-81. Hän kuoli vuonna 1986.

(MTV3)

Katso professori Henrik Meinanderin haastattelu (Huomenta Suomi 3.9.2010)

Lue myös:

    Uusimmat