Uimarantojen valvonnassa suurta vaihtelua

Kaikilla vilkkaimmillakaan uimarannoilla ei ole uimavalvojaa. Laki edellyttää kuntia huolehtimaan uimareiden turvallisuudesta.

Uimarantojen valvonta on kunnissa järjestetty varsin vaihtelevasti. Joissakin asukasluvultaan varsin suurissakaan kunnissa ei välttämättä ole lainkaan uimavalvontaa edes vilkkaimmilla uimarannoilla.

Esimerkiksi Helsingin 26 uimarannasta valvontaa on vain 14:sta. Tampereella ja Turussa valvontaa ei ole yhdelläkään yleisellä rannalla.

Uimarannoilla hukkuu vuosittain muutamia ihmisiä, kerrotaan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta. Uimavalvonnalla voitaisiin välttää osa näistä onnettomuuksista.

Suomen laki edellyttää, että uimarannan ylläpitäjä huolehtii uimareiden turvallisuudesta. Valvojien määrä ja paikallaoloaika on ylläpitäjän määriteltävänä.

Turvallisuusjärjestelyt on tehtävä riskiarvioinnin perusteella. Periaatteessa rannoilla on samat riskit kuin uimahalleissa ja kylpylöissäkin, mutta riskiä kasvattavat mahdollinen jyrkkä syveneminen, virtaukset, sääolosuhteet ja kaikenlaiset laiturit ja hyppytornit.

Rantavalvojien täytyy olla täysi-ikäisiä ja ammattitaitoisia sekä erotuttava selvästi muista rannalla olijoista. Vanhempien on kuitenkin syytä muistaa, että rannalla oleva valvoja ei poista vanhempien vastuuta lapsesta.

Rantavalvojalla tulee olla riittävä pätevyys tehtävään. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on antanut ohjeen rantavalvojan pätevyysvaatimuksista. Rantavalvojien koulutus on käynnistynyt vuonna 2006.

Kuluttajavirasto kehottaa kuntia ja muita yleisten uimarantojen omistajia järjestämään vilkkaille uimarannoille riskinarviointiin perustuen asianmukaisen rantavalvonnan. Kuluttajavirasto tulee lähiaikoina lähettämään asiasta kirjeen kunnille.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat