Uimahallien ekotehokkuutta voidaan parantaa

Uimahallit voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä tehostamalla lämmön ja sähkön kulutustaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Jyväskylässä päästiin yli 10 000 euron vuosisäästöihin, kun vedenkäsittelylaitteiden toimintaa parannettiin ja otsonoinnin teho säädettiin kävijämäärien mukaan.

- Suhteellisen yksinkertaisilla toimilla vuosittainen energian kulutus pienenee noin 250 megawattituntia ja samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 000 kiloa. Saman verran kasvihuonepäästöjä jäisi syntymättä, jos esimerkiksi noin 15 henkilöautoa jäisi vuodeksi talliin, kertoo projektipäällikkö Timo Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Etelä-Savon maakuntaliiton vetämässä hankkeessa selvitettiin neljän suomalaisen ja yhden ruotsalaisen uimahallin ja kylpylän ekologista tehokkuutta. Tulokset julkistettiin Helsingissä tänään päättyneillä valtakunnallisilla kylpylä- ja uimahallipäivillä.

Jyväskylässä tavoitellaan 14 000 euron säästöä

Uimahalliselvitys on osa pohjoismaista Promidnord-hanketta. Tutkimuksessa paneuduttiin Jyväskylän AaltoAlvarin, Mikkelin Rantakeitaan sekä Seinäjoen ja Vaasan uimahallien sekä Ruotsin Åren Holiday Club -kylpylän energiakulutukseen.

Lehtosen mukaan uimahallien ekotehokkuutta pystytään parantamaan parhaiten tehostamalla energian ja veden käyttöä.

Jyväskylässä parannettiin vedenkäsittelylaitteiden toimintaa noin 10 000 euron investoinnilla. Investointi tuo sähkölaskuun joka vuosi lähes 8400 euron säästön. Lisäksi otsonoinnin tehon säädöllä saavutettiin yli 1600 euron vuosisäästö. Kun loputkin energiankäytön tehostamistoimet on tehty, nousee vuosisäästö Lehtosen mukaan Jyväskylässä 14 000 euroon.

Mikkelin Rantakeitaassa energiankäytön tehostamistoimilla voidaan säästää noin 4500 euroa vuodessa. Vaasan uimahallissa säästöpotentiaali on lähes 10 000 euroa ja Åressa 12 600 euroa vuodessa.

(MTV3-STT)