Uhanalaisia pikkuapolloja siirretään uusiin paikkoihin

- Tämä paikka on hyvä, koska täällä kasvaa perhosen toukan käyttämää ravintokasvia kiurunkannusta ja lisäksi tässä on ympärillä isot niittyalueet, joita laidunnetaan, kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta esitellessään toista Rekijoen siirtoistutuspaikoista.

Kaikkiin kolmeen paikkaan vapautetaan 20 hedelmöitettyä perhosnaarasta. Ne on kerätty Somerolta Häntälän rotkoista. Siellä sijaitsee tällä hetkellä Suomen suurin pikkuapolloesiintymä. Siellä saattaa yhdessä kesässä liikkua jopa 10 000 perhosta.

Onnistumismahdollisuudet hyvät

Tutkija uskoo, että siirtoistutuksilla on hyvät mahdollisuudet onnistua.

- Uskon, että onnistumismahdollisuudet ovat hyvät, koska istutuspaikkojen ympärilllä on isoja niittyjä. Toki aina on se jännitys, miten perhosten lisääntyminen onnistuu.

Pikkuapolloja on reilut kymmenen vuotta sitten siirtoistutettu onnistuneesti Porvooseen. Viime kesänä Porvoon Stensbölessä eli ensimmäistä kertaa yli tuhannen pikkuapollon kanta.

Suomessa pikkuapollot elävät lähinnä Ahvenanmaalla sekä Lounais-Suomen saaristossa ja rannikolla. Yhteensä noin 30 pikkuapolloesiintymästä vain kaksi sijaitsee sisämaassa.. Pikkuapollo on rauhoitettu koko Euroopassa.

Pikkuapollo on hävinnyt monesta paiaksta laidunniittyjen katoamisen seurauksena.

Harvoin käytetty suojelukeino

Siirtoistutus on harvoin käytetty keino uhanalaisten lajien suojelussa. Pikkuapollolle se soveltuu hyvin, koska laji on hyvin kotipaikkauskollinen. Elämänsä aikana se liikkuu enintään parin kilometrin matkan.

- Joillakin harvinaisilla lajeilla siirtäminen on varteenotettava keino. Kyllä tämä ainakin osittain lajin säilymistä edistää. Kun perhonen nyt pääsee uudelle niittyalueelle, on hyvät mahdollisuudet, että se asuttaa myös lähiniittyjä luonnostaan, toivoo Kuussaari.

Jos siirtoistutus onnistuu hyvin istutuspaikoilla voi jo kolmen, neljän vuoden kuluttua elellä jo pari sataa pikkuapolloa.