Tyrmäys kotihoidontuelle – sabotoi naisten työurat

Vartiaisen mukaan kotihoidontuki on kallis yhteiskunnan kannalta. Tuoreiden ruotsalaistutkimusten mukaan se myös ylläpitää miesten ja naisten epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

– Se, että ollaan useampi vuosi pois työelämästä juuri sellaisessa iässä, jolloin muuten palkka nousee ja työuraa luodaan, todennäköisesti myötävaikuttaa vahvasti siihen, että työmarkkina-asemat ovat erilaiset. Naisilla on heikommat työurat ja heikommat palkat. Ainakin Ruotsia koskeva tutkimus osoittaa sen, että työuran katkokset vaikuttavat palkkaan kielteisesti vielä katkoksen jälkeen. Sen lisäksi urakehitys heikkenee, hän kertoo.

Yhteiskunnan kannaltakin kotihoidontuki koituu Vartiaisen mukaan haitaksi, sillä kotona oleva vanhempi ei kasvata verokertymää.

– Se tulee aika kalliiksi varsinkin, jos hoitaa vain yhtä lasta kotona. Ymmärrän, että se on aikuisesta tosi kivaa: lapsen kanssa kotona on ihanaa. Se on silti yhteiskunnan kannalta aika kallista. Meidän kaikkien pitää olla mukana kustantamassa hyvinvointivaltiota meidän tuottavuudella ja sitä kautta verovaroilla.

Kotihoidontuella on hänen mukaansa lisäksi kielteisiä vaikutuksia maahanmuuttajaperheissä.

– Ruotsalaisissa selvityksissä on löytynyt viitteitä siitä, että kotihoidontuki on erityisen suosittu joissakin maahanmuuttajaperheissä. Sillä on aika kielteisiä seurauksia heidän mahdollisuuksilleen päästä työmarkkinoille ja myös heidän lapsilleen, jotka eivät integroidu yhtä nopeasti ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Se siis vahvistaa maahanmuuttajaperheiden syrjäytymistä.

Tuen tilalle lyhyempi työviikko

Ruotsin valtion Konjunkturinstitutet-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan paikalta Suomeen palaava Vartiainen aloittaa VATT:n ylijohtajana 23. huhtikuuta. Hän on esittänyt jo aiemmin, että Suomessa kannattaisi harkita kotihoidontuesta luopumista. Hallitus päätti kuitenkin jättää maaliskuun kehysriihessä kotihoidontuen entiselleen kolmivuotiseksi.

Vartiaisen mukaan olisi parempi, että Suomessa ei olisi käytössä kotihoidontukea, vaan että vanhempainrahan avulla naiset ja miehet voisivat tehdä lyhyempää työpäivää tai -viikkoa silloin, kun lapset olisivat pieniä.

– Tällöin työurat eivät katkeaisi kuten ne katkeavat kotihoidossa, hän sanoo.

Jouston lisääminen työelämässä olisi hänen mukaansa kannattavampaa kuin se, että toinen vanhemmista on vuosia kokonaan poissa työstä.

– Se olisi paljon parempi ja luulen, että tähän suuntaan mentäisiin, jos kotihoidontuki poistettaisiin. Minusta tuntuu, että työmarkkinaosapuolilla ja yksityisillä ihmisillä ja työnantajilla olisi silloin paljon pontevampi kannustin sopia siitä.

Suomessa vanhemmilla on oikeus lyhennettyyn työviikkoon ja osittaiseen hoitorahaan, mutta ne eivät ole kovin suosittuja.

– Ruotsissa pienten lasten vanhemmat käyttävät sitä jatkuvasti. He tekevät 60–80-prosenttista työviikkoa ja se on paljon parempi lopputulema, koska ura ei katkea ja silti voi olla lasten kanssa. Jos molemmat vanhemmat tekevät lyhennettyä työviikkoa, silloin hoitopäivänkään ei tarvitse olla kovin pitkä.

Kaikki eivät hyviä vanhempia

Vartiainen kyseenalaistaa myös myytin kodista parhaana paikkana pienelle lapselle.

– Tietääkseni mitään yleistä näyttöä ei ole siitä, että kotona hoidetut lapset pärjäisivät jotenkin paremmin kuin varhain päiväkodeissa olleet lapset, hän sanoo.

– Tekijä, jota suomalaispolitiikassa ei kukaan uskalla sanoa, mutta joka talouspolitiikan näkökulmasta on ilmeinen on, että suurin osa vanhemmista on ihan hyviä hoitajia lapsilleen, mutta muutamat eivät ole. Jos ajatellaan vanhempien kykyä kasvattaa lapsiaan muuttujana, joka jakautuu satunnaisesti, jakaumassa on myös se häntä, jossa ollaan erittäin huonoja vanhempia. Tällaisten vanhempien lapsille on parempi, että oltaisiin aika varhain päiväkodissa, jossa on motivoituneita lastenhoitoalan ammattilaisia.

Vartiainen totesi eilen myös Ylen A-Studiossa, että Suomen tulisi Ruotsin tapaan arvioida kotihoidontuki uudelleen. Vaikka lastenhoitopaikkojen lisäyksistä tulisi kunnille lisämenoja, Vartiainen näkee kasvavien verotulojen kompensoivan niitä.