Työyhteisöt tehneet rivakasti tasa-arvosuunnitelmia

Tasa-arvosuunnittelun edistämishanke aloitettiin viime vuoden lopulla. Siinä on selvitetty suunnittelun tilannetta noin sadassa työyhteisössä. Kysely kohdistui ministeriöihin, valtion virastoihin ja laitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin, liikelaitoksiin, kymmeneen suurimpaan kaupunkiin, kolmeenkymmeneen suuryritykseen ja keskeisiin työmarkkinajärjestöihin. Tasa-arvovaltuutettu on vieraillut henkilökohtaisesti yhdessätoista organisaatiossa.

Tiedon puute on Mäkisen mielestä pahin ongelma tasa-arvoasioiden eteenpäin viemisessä. -Lakiteksti avautuu edelleen aika vaikeasti, hän pahoitteli. Toisaalta tasa-arvoasioista on tullut myös normaaleja asioita, joista voidaan puhua kiihkottomasti. Myöskään eroa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä Mäkinen ei näissä asioissa ole havainnut.

Tasa-arvolaki on ollut voimassa kymmenen vuotta. Tasa-arvosuunnitelmaa edellyttävä laki täyttää ensi maaliskuussa kolme vuotta. Suunnitelmaan arvioidaan mm. parantavan työilmapiiriä ja nostavan työmotivaatiota sekä luovuutta. Ruotsissa on todettu jopa taloudellisten tulosten parantuneen sellaisissa yrityksissä, joissa suunnitelma on tehty.

Naiset nousseet päättäjiksi

-Naisia on jo paljon mukana päätöksenteossa, Mäkinen kiitti. Tasa-arvolaki ja kiintiöperiaate ulottuvat jo lähes joka paikkaan. Kunnanvaltuustot eivät kuitenkaan kuulu tasa-arvolain piiriin. Suomen lautakunnissa on vuoden 1996 kunnallisvaalien jälkeen ollut 47 prosenttia jäsenistä naisia. Kunnanhallituksissa naisten osuus on noin 45 prosenttia. Vastaavat luvut vuoden 1992 vaalien jälkeen olivat 35 ja 25 prosenttia. Tuolloin ei vielä ollut voimassa kiintiöperiaate.

Yliopistomaailmasta on melko tuore havainto, ettei tietotekniikka kiinnosta naisia. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tietotekniikkaohjelmassa opiskelevista vain 6 prosenttia on naisia. -Myös Emu-hanke oli alun alkaen miesten aluetta, Mäkinen huomautti. Nyttemmin asia on korjattu vastaamaan tasa-arvokiintiöitä.
(STT)