Työvoiman tarve muuttuu koulutusta nopeammin

Työvoiman tarve ja koulutus eivät kohtaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät eivät vastaa tulevaisuuden kysyntää.

Ensi syksynä koulutuksensa aloittavat nuoret valmistuvat ensi vuosikymmenellä, jolloin työvoimapula kohtaa Suomen eläkepoistuman vuoksi. Suurin pula on suorittavan työn tekijöistä, sillä tällä vuosikymmenellä on panostettu erityisesti korkeakoulutukseen.

Kaupan alalla työnantajat ovat järjestäneet jo nyt monia omia koulutuksiaan, sillä Suomen koulutusjärjestelmä ei ole tuottanut tekijöitä riittävästi. Esimerkiksi merkonomeista on huutava pula.

- Se kuvaa meidän koulutuksemme vinoutumia. Meillä aivan liian vähän koulutetaan ammatteihin ihmisiä, niin kuin toisen asteen koulutusta. Meillä on koulutus painottunut liikaa korkeakouluihin ja yliopistoihin, mutta määrät suorittavalla tasolla ovat aivan liian puutteelliset, SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo kertoo.

Työvoimalaskelmissa palvelusektori vetää ensi vuosikymmenellä; osaajia kaipaavat niin kotitaloudet kuin tietointensiivinen liike-elämäkin.

Terveydenhuoltoalan ja sosiaalipalvelujen työvoiman tarve näyttää ylittävän työvoimatarjonnan kuitenkin kaikkein selvimmin.

Myös teollisuus työllistää kotimarkkinoilla, vaikka tavara- ja materiaalituotanto pakenee halvan työn maihin.

- Tämä koulutusjärjestelmä tahtoo olla hitaanlainen,eli vaikka me laskisimme ja osoittaisimme tiettyjä asioita, niin reagointi ei ole ihan niin nopeaa. Toinen asia on se, että jos me arvioimme työn tarpeen, niin tulevaisuudessa se mihin nuoret haluavat, ei mene ihan yksi yhteen. Ja sen takia saattaa tulla koulutusta sellaisille aloille ja sellaisiin ammatteihin, missä ei ole sillä kertaa työn tarvetta niin paljon, työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen arvioi.

Opetusministeriön tutkimuksen mukaan mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta ovat parantuneet nuorten keskuudessa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat