Työvoiman saatavuus ja hinta ratkaisevia yritysten sijoittumisessa

Yritysjohtajien mielestä työvoiman saatavuus ja hyvät liikenneyhteydet ovat kaikkein tärkeimpiä tekijöitä, kun yritys miettii mille paikkakunnalle se sijoittautuu. Vaa'assa painavat myös tuotantokustannusten alentaminen, yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet ja alihankkijoiden saatavuus. Yrittäjät asettuvat lisäksi mieluummin kasvukeskuksiin, joissa on tarjolla julkisia palveluita sekä viihtyisä asuinympäristö.

Yritysjohtajien käsityksiä peilattiin Keskuskauppakamarin tutkimuksessa, joka tehtiin viime vuoden marras-joulukuussa. Kyselyyn vastasi 927 yritysjohtajaa ja se oli suunnattu maan eri kauppakamarialueille.

Selvityksen mukaan EU:n laajentumisen koetaan muuttavan yritysten toimintaympäristöä. Uudet jäsenmaat houkuttelevat yrityksiä, koska niissä mm. työvoimakustannukset ovat halvempia. EU:n aluepolitiikan muutos laajentumisen jälkeen merkitsee vähentyviä tukirahoja Suomen syrjäseuduille.

Kansainvälistyminen näkyy koulutustarjonnassa

Kansainvälisen koulutuksen tarjonta ja tarve vaihtelivat kauppakamarialueittain, mutta ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla ja Raumalla koulutuksen tarve oli suurempaa kuin tarjonta. Vajaa viidesosa yrityksistä arvioi Finnveran ja paikallisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tukevan hyvin kansainvälistymistä. Tyytyväisimpiä Finnveran toimintaan oltiin Kuopiossa ja Lahdessa.

Yliopistojen asenne yritysmaailmaa kohtaan miellytti eniten Etelä-Karjalan, Helsingin, Espoon, Pohjanmaan ja Kuopion kauppakamarialueitten yrityksiä. Ammattikorkeakoulujen panokseen oltiin puolestaan ihastuneimpia Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kuopiossa.

Yritysten arviot TE-keskusten, Finnveran ja Finpron palveluista ovat selvästi myönteisemmät kuin vuonna 2000. Arviot koskevat kuitenkin vain niitä yrityksiä, joilla on kansainvälistä toimintaa. Suurella osalla suomalaisista yrityksistä ei ole juurikaan kosketuksia maan rajojen ulkopuolelle.

Keskittyminen jakaa mielipiteet

Talouden taantuma on jossain määrin hillinnyt sisäistä muuttoliikettä, vaikka uudet työpaikat keskittyvätkin yhä maan kasvukeskuksiin. Keskittyminen jakoi yritysjohtajien mielipiteet: 39 prosenttia vastaajista piti kehitystä myönteisenä ja 35 prosenttia taas katsoi muuttoliikkeen vaikuttavan omaan toimintaan kielteisesti. Tulos poikkeaa vuonna 2000 tehdystä Keskuskauppakamarin tutkimuksesta, tuolloin 44 prosenttia yritysjohtajista katsoi väestön keskittymisen vaikuttavan myönteisesti.

Palvelualan yritykset suhtautuvat edelleen myönteisemmin keskittymiseen kuin kauppa ja teollisuus. Palvelualan yrityksistä 54 prosenttia piti keskittymistä myönteisenä, teollisuusyrityksistä oli vastaavasti vain 32 prosenttia tätä mieltä.

Kauppakamarialueittain tarkasteltuna Lappi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala sekä Satakunta ja Rauma suhtautuivat kielteisimmin keskittymiseen. Myönteisistä suhtautuminen Helsingin ja Espoon kauppakamareissa.
(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 27.02.2003)

Lue myös:

    Uusimmat