Työuran alku tärkeä

Korkeasti koulutettujen sijoittuminen työelämään näyttää riippuvan paljolti siitä, kuinka nopeasti he ovat he työllistyneet heti opintojensa päätyttyä.

Akavan tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyystilanne ennakoi melko hyvin tulevan työuran kehitystä. Vastaavasti työttömyys uran alkuvaiheessa lisää työttömyysriskiä myöhemmin uralla.

Myös määräaikaisiin työsuhteisiin ajautuneet näyttävät päätyvän jatkossakin määräaikaisuuksien varaan. Etenkin julkisen sektorin palveluksessa olevilla on usean perättäisen työsuhteen putki tyypillinen.

Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa tutkimusprojektissa selvitettiin vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä syksyyn 2001 mennessä. Kysely on osa vastavalmistuneiden laadullista työllistymistä selvittävää projektia.

Tutkimusta vetävä suunnittelija Minna Suutari Akavasta arvioi ensimmäisten tulosten antavan viitteitä mm. siitä, miten akateemisten työurat käynnistyvät nousujohteisen suhdanteen aikana. Jatkossa tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi suunniteltaessa koulutuksen ja työelämän parempaa vastaavuutta. Nyt useampi kuin joka kymmenes kokopäivätyötä tekevistä oli sitä mieltä, että oman työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttää.

- Määrää voidaan pitää varsin huomattavana, kun otetaan huomioon, että tutkinnon suorittamisesta on kulunut jo 4-5 vuotta, Suutari arvioi.

Kyselyyn vastasi noin 1600 Turun, Lapin ja Jyväskylän yliopistoista, Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta, Teknillisestä korkeakoulusta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunutta.

Töitä on riittänyt lähes kaikille
Tuloksista käy ilmi, että akateemiset ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoille ensimmäisen 4-5 vuoden aikana tutkinnon suorittamisesta. Työttömänä oli viime syksynä vain kaksi prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Työllistyminen on parantunut selvästi, kun syksyn 2001 tilannetta verrataan valmistumishetkeen. Vuonna 1997 vielä lähes joka viides vastaaja oli työttömänä ja vasta kolme neljästä kuului työllisiin.

Ensimmäisen 4-5 työvuoden aikana vastanneilla oli keskimäärin 2,4 työsuhdetta. Heti kokopäivätöihin päässeistä miltei kaikki olivat kokopäivätyössä myös 4-5 vuotta myöhemmin. Joka kolmas on ollut valmistumisen jälkeen yhden työsuhteen vakaalla uralla, jossa työllisyys on pysyvää ja työttömyysjaksot ovat harvinaisia.

Puolet vastanneista on kulkenut valmistumishetkestä nykytilanteeseen kahden tai kolmen työsuhteen kautta. Joka viides nainen ja joka kymmenes mies on ollut yli kolmessa työsuhteessa. Sen sijaan syksyllä 2001 työttöminä olleista enemmistö oli työttömänä myös valmistumishetkellä.

Joka viides kyselyyn vastannut on ollut kerran työttömänä valmistumisen jälkeen. Joka kymmenennellä on kaksi työttömyysjaksoa. Työttömyys näyttää kuitenkin kasautuvan pienelle ryhmälle.Työttöminä olleista joka viidennellä on vähintään kolme työttömyysjaksoa.

Valtion töissä yli puolet määräaikaisia

Hyvin töissä pysyneiden ja useita työttömyysjaksoja kokeneiden lisäksi tutkimus tuo esiin kolmannen ryhmän eli määräaikaisten työsuhteiden kasautumisen. Joka neljäs kokopäivätyötä tekevä tutkittava on vielä 4-5 vuotta valmistumisen jälkeen määräaikaisessa työsuhteessa.

Kuten työttömyysjaksot, myös pätkätyöt ovat yleisimpiä naisilla ja julkisella sektorilla. Valtion palveluksessa työskentelevistä lähes 60 prosenttia oli määräaikaisessa työssä. Kunnissa tai kuntayhtymissä työskennelleistä tutkittavista joka neljännellä oli määräaikainen työsopimus.

Sen sijaan lähes kaikki yksityisellä puolella työskennelleistä olivat syksyllä 2001 pysyvässä työssä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat