Työturvallisuus huolettaa Kiinaa

Taloudellisen nousun huumassa elävässä Kiinassa turvallisuus saa usein antaa tietä voitontavoittelulle ja ahneudelle. Myös Kiinan hallitus on herännyt asiassa ja säätänyt työpaikoille entistä tiukemmat turvamääräykset.

Kaksikymmentäneljä ihmistä sai viikonloppuna surmansa Pekingissä maanalaisen internetkahvilan palossa. Kymmenen ihmistä puolestaan kuoli Chongqingin alueella, kun päiväkausien sateen liottama jätevuori sortui tehtaan ja työntekijöiden asuntolan päälle.

Samankaltaisia Kiinaa koskevia uutisia näkee lehdissä tämän tästä. Työtapaturmat ovat yleisiä, ja huvittelu- ja ostoskeskukset puolestaan rakennetaan usein niin nopeasti, ettei paloturvallisuuteen ehditä kiinnittää huomiota.

Yksi pahimmista paloista sattui Luoyangissa diskon alakerrassa joulunaikaan vuonna 2000. Silloin 300 ihmistä kuoli liekkeihin tai tukehtui myrkylliseen savuun rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijainneessa diskossa. Paikassa oli vain yksi varauloskäytävä, joka sekin oli lukittu. Vuoden 1994 joulukuussa 323 ihmistä kuoli konserttisalin palossa Xinjiangissa, Länsi-Kiinassa.

Yksityissektorin työt vaarallisimpia

Teollisuusonnettomuudet ja työtapaturmat ovat Kiinassa yleisiä. Talouden vanhassa selkärangassa, valtionsektorilla, työantajien on jonkinasteinen pakko noudattaa hallituksen työturvallisuusmääräyksiä. Valtionsektorilla menee kuitenkin huonosti, ja suurin osa Kiinan uusista työpaikoista syntyy valtionsektorin ulkopuolella, jossa työturvallisuusmääräyksille viitataan usein kintaalla.

Noin 25 miljoonan ihmisen arvellaan virallisten tilastojen mukaan kärsivän työperäisistä sairauksista Kiinassa. Viime vuoden alkupuoliskolla tilastoitiin 64 teollisuusonnettomuutta, joissa sai surmansa 1200 ihmistä. Pelkästään Kiinan kapitalismin näyteikkunassa, Shenzenin erityistalousalueella, 13 teollisuustyöläistä menettää sormensa tai kätensä työtapaturmissa joka päivä.

Kiinan kaivokset ovat aivan oma lukunsa. Viime aikojen pahimmassa kaivosonnettomuudessa vuoden 2000 syksyllä 107 kaivosmiestä sai surmansa räjähdyksessä Guizhoussa toimivassa kaivoksessa. Kahden viime vuoden aikana viranomaiset ovat sulkeneet lähes 3000 turvattomiksi luokiteltua hiilikaivosta Etelä-Kiinassa.

Ongelmat rehottavat kuitenkin pääosin Kiinan tuhansissa pienissä yksityiskaivoksissa. Varsinaisten onnettomuuksien lisäksi kaivosmiesten ongelma on myös turvavarusteiden puute. Hengityssuojaimien puuttuminen on johtanut siihen, että Kiinassa kuolee vuosittain 20000 ihmistä kivipölykeuhkoon.

Edistysaskeleet epävarmoja

Kiinassa astui vappupäivänä voimaan laki, joka antaa valtiosektorin ulkopuolella toimiville työntekijöille oikeuden vaatia korvauksia, jos työnantaja rikkoo terveys- tai turvallisuusmääräyksiä. Pari viikkoa myöhemmin astui voimaan laki työturvallisuudesta aloilla, joilla käytetään myrkyllisiä tai vaarallisia materiaaleja. Sen mukaan työnantaja ei saa esimerkiksi erottaa vaarallisille kemikaaleille altistuneita työntekijöitä ennen terveystarkastusta.

Kiinan työoloja seuraavan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan lait ovat askelia oikeaan suuntaan. Järjestö huomauttaa kuitenkin, että lakien toimeenpano ontuu usein Kiinassa. Kiinan työntekijät kääntyvät aiempaa useammin kuitenkin tuomioistuinlaitoksen puoleen vaatiessaan oikeuksiaan.

Merkkitapauksena pidetään viime vuoden alun päätöstä, jolloin shenzeniläinen tuomioistuin määräsi tekstiilitehtaan maksamaan vajaan 65000 euron suuruiset korvaukset naiselle, joka oli menettänyt molemmat kätensä tehdasonnettomuudessa.

(MTV3-STT)