Työttömyys piinaa nuoria Kroatiassa

– En usko että työn saaminen on ongelma, jos vain on riittävän kyvykäs ja on valmis parantamaan osaamistaan, hän toteaa.

Kroatian ensi heinäkuussa toteutuva EU-jäsenyys - ellei siihen tule viivytyksiä loppusuoralla - on hyväksi, hän arvioi.

– Uskon että Kroatia hyötyy paljon jäsenyydestä. Vaikka sillä voi olla myös huonoja puolia, itse uskon että täällä tulee muutoksia oikeusjärjestelmässä, työmarkkinoilla, ja kaikkialla nuorten elämässä. Ja uskon että minulla on paljon enemmän vapautta korkeakoulutuksessani ja että minulla on suuremmat markkinat työnhaussa ja mahdollisuudet opiskella ulkomailla.

Luentojen välillä hengähdystaukoa viettävät journalistiopiskelijat Zeljka ja Tina katsovat tulevaisuuteen skeptisemmin, vaikka Tina tietää "ehdottomasti" saavansa töitä toimittajana.

– Tiedän että nuorisotyöttömyys on korkea, mutta asiat riippuvat jokaisesta itsestään.

"Muutos kahden sukupolven päästä"

Työttömyys Kroatiassa lähentelee 20 prosenttia. Nuorista neljä kymmenestä on työtä vailla.

– Pysyvä muutos tapahtuu hitaasti. Ehkä kahden, kolmen sukupolven päästä elämä on todella erilaista ja hyvää, 22-vuotias maisterin lopputyönsä juuri aloittanut Tina sanoo.

Zeljka on epäileväinen. Moni valmistunut journalistiopiskelija on päätynyt kilometritehtaalle tai muuhin kuin toimittajan ammattiin. Hän on miettinyt myös ulkomaille lähtöä ja opintojen vaihtoa.

– Toisaalta en tiedä onko järkevää aloittaa uusi ala ja menettää samalla muutama vuosi kun pitäisi etsiä samalla töitä.

Zeljka harmittelee myös yhteiskunnan henkisen muutoksen hitautta.

–Ihmisten mielipiteet ovat vanhanaikaisia muun muassa ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioissa. Tämä on yhä voimakkaasti läsnä, vaikka se ei ehkä näy ulospäin.

Talous suuressa murroksessa

Kroatian talous on murroksessa. Sosialismin ajan rakenteita puretaan rytinällä ja valtionyhtiöitä yksityistetään. Osa toimialoista on kansainvälistynyt rivakasti.

– 90 prosenttia pankkisektorista on ulkomaisessa omistuksessa, kertoo talousjulkaisu Bankan päätoimittaja Zeljko Ivankovic.

Ulkomaiset yritykset jyräävät myös mm. telekommunikaatioalalla, mediabisneksessä ja energiassa.

Harmaa talous kattaa eri arvioiden mukaa 10-30 prosenttia taloudellisesta toiminnasta.

– Kroatian ongelma on taloudellisen dynamiikan puute ja julkisten palvelujen toimimattomuus, eikä poliitikoilla ole selkeää ajatusta kuinka mennä eteenpäin, Ivankovic sanoo.

– Julkisella sektorilla kyse ei ole työntekijöiden määrästä, vaan johtamisesta ja siitä millaisena koko julkinen sektori itsensä näkee.

Ongelmana epävarmuus, ei riskin puute

– Maassa hallitsee epävarmuus, ei riskinottamisen pelko. Riskiä voi sentään laskea mutta epävarmuutta ei voi. Meillä ei ole uusia omia yrityksiä", hän puhisee lehden kansikuvilla sisustetussa toimituksen kokoushuoneessa.

Ongelmana on myös korruptio, sanoo puolestaan Zagrebin yliopiston taloustieteen professori Ivo Bicanic.

– Esimerkiksi omassa yliopistossani myydään loppututkintoja ja tutkimusprojekteja, joissa voidaan pestä rahaa.

Hallitus on kovan paikan edessä. Siellä on asiantuntemusta, mutta osaavatko he muuttaa sen poliittiseksti ohjelmaksi ja toiminnaksi, Bicanic pohtii.

– Kroatia on tunnettu turismistaan, ja se on maan talouden vahva tukipylväs. "Sen rakenne on jämähtänyt paikalleen, arvostelee päätoimittaja Ivankovic.

Bicanicin mukaan Kroatian pitää jatkossakin panostaa turismiin, se on yksi maan hyvistä antimista. Myös energiasektoriin tulisi sijoittaa nykyistä enemmän. Lisäksi on löydettävä ratkaisu telakkateollisuuteen. Julkista tukea vielä saavat telakat on saatava kaupaksi. Tämä on puolestan herkkä asia ay-liikkeelle.

– Olemme avoin, pieni talous ja olemme riippuvaisia ulkomaailmasta, ja psykologisesti olemme jo euroistuneet, Bicanic toteaa.

Kroatia ei ole kuitenkaan kiirehtimässä euroon.

– Jos talous olisi tuottavampi ja rakenteet uudet, Kroatia voisikin liittyä, Bicanic sanoo.

Katso Janne Hopsun juttu Zagrebista (Seitsemän uutiset 24.10.2012)