Työttömillä moninkertainen kuolleisuusriski

Työttömien kuolleisuus on moninkertaista työssä käyviin verrattuna. Työllisiin verrattuna työttömien naisten kuolleisuus oli vuosina 1996-2000 kaksinkertaista ja miesten kolminkertaista. Tiedot käyvät ilmi Kuntoutussäätiön ja Tilastokeskuksen Ammatit ja kuolleisuus -tutkimuksesta. Ensimmäisten kahden vuoden työttömyyden ajan työttömien kuolleisuus on lievästi työssä käyviä suurempaa, mutta ponkaisee huomattavasti suuremmaksi kahden työttömyysvuoden jälkeen.

Työttömien yksittäisistä kuolinsyistä merkittävin oli alkoholi. Työttömien miesten alkoholikuolleisuus oli lähes yhdeksän kertaa ja naisten yli kahdeksan kertaa suurempi kuin palkansaajien. 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinikä oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten.

Huolimatta synkistä tilastotiedoista suomalaisten kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt kokonaisuudessaan koko 1990-luvun ajan.

- Työttömien kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt vähemmän kuin työllisten, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Tiina Pensola Kuntoutussäätiöstä.

Koulutus vähentää kuolleisuutta

Myös työssä käyvien kuolleisuudessa on suuria eroja eri ammattiryhmien välillä. Sekä miesten että naisten kuolleisuus on alhaista lääkäreillä, luokanopettajilla ja johtotehtävissä olevilla. Miehillä matalan kuolleisuuden aloja olivat myös uskonnolliset ja tietotekniikka-alan ammatit, eri alojen insinöörit ja teknikot, arkkitehdit, poliisit sekä korkeakoulunopettajat. Naisten kuolleisuus oli alhaista lastentarhanopettajilla, sairaanhoitajilla, farmaseuteilla ja pankkitoimihenkilöillä.

- Naislääkärit ja muut akateemiset naiset tekevät kuitenkin keskimääräistä enemmän itsemurhia, Pensola kertoo.

Toisin kuin miehillä, naisilla kuolleisuus oli keskimääräistä alhaisempaa ylempien toimihenkilöiden lisäksi myös alemmilla toimihenkilöillä.

Korkein kuolleisuus omaishoitajilla

Miehillä ja naisilla korkeata kuolleisuutta esiintyi eri aloilla. Korkeinta se oli työntekijäammateissa. Miespalkansaajista suurin kuolleisuus oli omaishoitajilla.

-Heistä suuri osa oli iäkkäitä, mutta se ei selitä korkeaa kuolleisuutta kuin osittain, Pensola toteaa.

Miehillä normaalia korkeampi kuolleisuuden riski oli myös sekatyöntekijöillä, talonrakennuksen aputyöntekijöillä, autonkuljettajilla, kone- ja sähköasentajilla, hitsaajilla sekä levysepillä. Naispalkansaajista korkeimmat kuolleisuusluvut olivat siivoojilla, sekatyöntekijöillä, pakkaajilla, tarjoilijoilla ja parturi-kampaajilla.

- Näillä samoilla ammateilla on ollut suurin kuolleisuus vuodesta toiseen, vaikka kuolinsyyt muuttuvat, kertoo kuolleisuutta aiemminkin tutkinut Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Veijo Notkola.

Yrittäjät erosivat tutkimuksen mukaan palkansaajista siten, että he kuolivat yleisemmin tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Miesyrittäjät kuolivat tavallista useammin alkoholiin.

(MTV3-STT)