Työtapaturmista miljardilasku vuosittain

Työtapaturmien määrä ei ota laantuakseen, vaikka työturvallisuuskampanjoita järjestetään yhä enemmän. Yhtenä selityksenä tapaturmatilastojen synkkyyteen on noususuhdanne, joka nostaa tapaturmien määrä sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.

- Lama näyttää purevan tapaturmalukuihin. Jostakin syystä se pysähdyttää ajattelemaan näitäkin asioita ja vaikuttaa työturvallisuuteen monella tavalla, kertoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvainen.

Tapaturmat ovat olleet perinteisesti taakkana etenkin rakennusalalla ja teollisuudessa. Nyt tapaturmat ovat lisääntyneet selvästi myös kunta-alalla. Tarvaisen mukaan myös kiinteistöpalveluiden ja vuokratyösuhteiden määrän kasvu näkyy tapaturmatilastoissa.

Onneksi yritykset kuitenkin näyttävät ottavat työturvallisuuden entistä vakavammin. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Nolla Tapaturmaa -foorumissa on mukana jo yli 150 työpaikkaa. Niissä työskentelee kaikkiaan 200 000 työntekijää eli runsaat 5 prosenttia suomalaisesta työvoimasta.

- Usein ne firmat, jotka eivät hoida työturvallisuusasioita, ovat entisiä työpaikkoja. Turvallisuudessa menestyvät yritykset menestyvät muutenkin, sanoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Markku Aaltonen.

Vakuutusyhtiöiden maksutulo yritysten tapaturmavakuutuksista on nykyisin runsaat 600 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä yritysten maksamassa summassa eivät näy tuotantoon vaikuttavat menetykset tai imagon tahriintuminen.

Tarkkaa summaa tapaturmien kustannuksista on vaikea laskea. Työterveyslaitos kuitenkin arvioi, että jokainen tapaturma maksaa yritykselle keskimäärin 6000 euroa. Kun tapaturma aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden, kustannukset voivat nousta miljooniin.

Kansantaloudelle työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista koituu sosiaali- ja terveysministeriön laskemien mukaan vuosittain vajaan kolmen miljardin euron kustannukset.

- Suomessa keskustellaan nyt hoitajien palkankorotuksista. Joka vuosi meillä on kuitenkin varaa maksaa tapaturmista tällaisia summia, Aaltonen toteaa.

Kiireessä tingitään turvallisuudesta

Tapaturmien kärjessä ovat liukastumiset ja putoamiset. Työturvallisuusasiantuntijoiden mukaan suurin osa tapaturmista olisi helppo välttää pienin keinoin, esimerkiksi siisteyttä ja järjestystä parantamalla. Mittavia kustannuksia ei tarvita ja jos tarvitaankin, ne ovat yleensä pieniä suhteessa tapaturmien aiheuttamiin kustannuksiin.

- Ei sen tarvitse olla isokaan tapaturma, että työmaa pysähtyy. Silloin kyllä löytyy rahaa ja aikaa, Aaltonen huomauttaa.

Hänen mukaansa torjunta edellyttää ennen kaikkea asennemuutosta. Tärkeintä on, että yrityksen johto on sitoutunut turvallisuuteen ja ottaa vastuun. Työntekijöiden tehtäväksi jää noudattaa ohjeita. Myös koulutukseen ja johtamis- ja turvallisuusjärjestelmiin pitää olla tarpeeksi resursseja. Tapaturmien taustalla on Aaltosen mukaan usein kiire.

- Kun työpaikalla tulee valintatilanne, tehdäänkö työ turvallisesti vai nopeasti, liian usein se tehdään nopeasti ja turvallisuudesta tingitään. Hyvät työpaikat huomioivat sen, että kiireessäkin työ voidaan tehdä turvallisesti.

(MTV3-STT)