Työssäkäyvät koululaiset rötöstelevät muita nuoria enemmän

Peruskouluikäisten nuorten työssäkäynti ei ainakaan vähennä rikollisuutta ja päihteiden käyttöä.

Työn tekeminen koulun ohella pikemminkin lisää nuorten ongelmakäyttäytymistä, selviää Anne Kouvosen pian julkaistavasta väitöskirjasta.

-Koulun ohella yli kymmentuntista työviikkoa tekevät rötöstelevät kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin muut nuoret. Runsas työssäkäynti saattaa lisätä myös huumeiden käyttöä ja humalahakuista juomista, Kouvonen sanoo.

Runsaiden viikoittaisten työtuntien yhteyttä rikollisuuteen ja päihteiden käyttöön voidaan selittää usealla tavalla. Yhden selitysmallin mukaan ne nuoret, jotka hakeutuvat töihin, ovat jo ennestään muita vähemmän kiinnostuneita koulunkäynnistä tai käyttävät poikkeuksellisen paljon päihteitä.

Muita selityksiä ovat muun muassa vanhempien kontrollimahdollisuuksien väheneminen, oman rahan ansaitseminen ja käyttäminen päihteisiin sekä työssäkäyvän nuoren mahdollisuus varastaa työpaikaltaan.

Kaikkein selvin yhteys humalahakuisen juomisen ja runsaan työnteon välillä on silloin, kun nuori tekee niin sanottuja aikuismaisia töitä, eikä esimerkiksi omaan harrastukseen liittyviä helpompia hommia.

-Toisaalta nuoret itse haluavat mielellään tehdä juuri aikuismaisia töitä, muun muassa paremman palkan vuoksi. Kouvosen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa syyskuun lopussa.

Vähäinen työssäkäynti ei ole haitallista

Kouvosen väitöskirjatutkimuksen mukaan erityisesti runsas työtuntien määrä on yhteydessä nuorten rikoksiin ja kiellettyihin tekoihin. Alle kymmenen tuntia viikossa työskentelevät nuoret rötöstelevät vain aavistuksen enemmän kuin työssä käymättömät.

Valvottu ja vähäinen työnteko ei näytä olevan nuorille millään tavoin haitallista.

-Tutustuminen työelämään jo nuorena on hyvästä, kun määrät pysyvät kohtuuden rajoissa. -Vanhempien pitää ottaa vastuu siitä, että nuoret eivät tee liikaa töitä koulun ohella. Työnantajat eivät sitä aina tee tai he eivät tiedä, että koululainen tekee useampaa työtä.

Yläasteikäiset nuoret ovat viikoittain koulussa noin 30 tuntia.

-Jos sen päälle tekee yli kymmentuntista työviikkoa, kokonaistuntimäärä on suurempi kuin monilla aikuisilla, Kouvonen muistuttaa.

Nuoria työntekijöitä koskevan lain mukaan oppivelvollisuusikäiset nuoret saavat lukukausien aikana työskennellä enintään 12 tuntia viikossa.

Vuoden 2001 nuorisorikollisuuskyselystä käy kuitenkin ilmi, että työssäkäyvistä nuorista noin joka seitsemäs tekee yli 12-tuntista viikkoa koulun ohella. Rikollisuuden ja työn yhteydestä puhuttaessa Kouvonen haluaa muistuttaa, että luonnollisesti valtaosa koulun ohella työtä tekevistä nuorista on "kilttejä".

Moni nuori tienaa opiskelujen ohella

Nuorista noin puolet tekee jossain peruskoulun vaiheessa töitä opiskelun ohella tai lomalla. Tyttöjen työskentely on hieman yleisempää kuin poikien. Useimmiten tehdään harrastuksiin liittyviä töitä, jaetaan mainoksia ja lehtiä, hoidetaan lapsia tai siivotaan.

Kouvosen väitöskirjan aineisto perustuu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisorikollisuuskyselyihin vuosilta 1998 ja 2001 sekä Stakesin kouluterveyskyselyyn vuodelta 2000. Kouluterveyskyselyn otos on lähes 50 000 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista nuorta.

Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole aiemmin tutkittu nuorten työssäkäynnin ja ongelmakäyttäytymisen yhteyttä. Kouvosen tulokset saavat tukea aikaisemmista amerikkalaistutkimuksista, jotka vahvistavat työskentelyn ja ongelmakäyttäytymisen välisen yhteyden.

(MTV3-STT)