Työryhmä: Suomella ei ole tarvetta palkka-armeijaan

Suomella ei työryhmän mukaan ole tarvetta palkka-armeijalle. Työryhmä korostaa, että jo varsin vaatimattomankin ammattiarmeijan kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin asevelvollisuusarmeijan.

Liittoutuminenkaan ei vaikuttaisi ihmeemmin asevelvollisuuteen, sillä liittouman jäsenenäkin Suomi olisi velvollinen puolustamaan omaa aluettaan. Joka tapauksessa puolustusvoimien on lähivuosina toteutettava rakennemuutos. Samalla on turvattava asevelvollisuusjärjestelmä.

Työryhmän kaavailuissa lähitulevaisuudessa reservin koko olisi 250 000 sotilasta, kun se nykyisin on 350 000. 60 000 sotilaan ammattiarmeija maksaisi työryhmän laskemien mukaan kerättyinä veroina kaksi miljardia euroa nykyistä enemmän. Nykyisin puolustusjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 4,8 miljardia euroa. Hyvinvointivaikutuksilla laskettuna ammattiarmeijaan siirtymisen hinta voisi olla lähes neljä miljardia euroa nykyistä suurempi. Puolustusmäärärahojen tuntuvaa kasvua työryhmä ei pidä realistisena.

Valikoivalle asevelvollisuudelle ei

Työryhmän ehdotus merkitsisi sitä, että Suomi säilyisi niiden harvojen maiden joukossa, jotka noudattavat yleistä asevelvollisuutta. Työryhmä ei lämpene lainkaan Ruotsin mallin mukaiselle valikoivalle asevelvollisuudelle, jossa vain osa ikäluokasta määrätään palvelukseen. Työryhmän näkemyksen mukaan valikoiva asevelvollisuus johtaisi siihen, ettei asevelvollisuutta koettaisi enää velvollisuudeksi.

- Vapaaehtoisuuteen perustuva asevelvollisuus ei ole toimiva ratkaisu. Halukkaita ei olisi riittävästi, vastaa työryhmä niille, jotka ovat ehdottaneet vapaaehtoisuutta.

Raportissa myönnetään, että taloudellisen liikkumavaran kaventuminen vuosikymmenen puolivälissä aiheuttaa tarvetta supistaa puolustusvoimien normaaliolojen vahvuutta sekä muuttaa toimintatapoja. Työryhmä väläyttää jopa irtisanomisia, jos taloudellinen tilanne niin vaatii.

Neljä kuukauden palvelukseen

Työryhmä perää puolustusvoimiin taloudellista liikkumavaraa, jotta vältettäisiin jatkuvat pienet muutokset. Osana tätä olisi selvitettävä mahdollisuudet siirtyä osittain neljän kuukauden asepalvelusaikaan. Nykyisin lyhin palvelusaika on miehistöllä kuusi kuukautta. Vielä takavuosina se oli kahdeksan kuukautta.

Työryhmä haluaa säilyttää varusmiespalveluksen vapaaehtoisena naisille. Varusmiesten ja muiden asevelvollisten erityisosaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Muutoinkin työryhmä korostaa esimerkiksi kutsuntajärjestelmän ja viranomaisten yhteistyön kehittämistä.

Varusmiesten koulutusta olisi tehostettava. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuorten kouluttajien tukemiseen. Myös asevelvollisten taloudellisen aseman parantaminen on työryhmän tavoiteluettelossa.

(MTV3 - STT)

Katso Juha Muurisen juttu