Työryhmä: Näin sote rahoitetaan

Ensimmäisessä mallissa palvelut järjestäisi taho, jolla on oma vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus. Tämän todetaan voivan johtaa suuriin alueellisiin eroihin. Myös kokonaisveroaste voi nousta.

Toisessa mallissa palvelut järjestäisi kuntayhtymä, ja rahoitus kerättäisiin kuntien ja valtion veroina. Työryhmän mukaan malli kannustaisi kehittämään uudenlaisia palvelumuotoja, kun Kelan sairaanhoitokorvauksia ei enää olisi.

Kolmannessa mallissa rahat kerättäisiin kuten nykyisinkin, mutta ne yhdistettäisiin koko maan tasolla ja kohdennettaisiin palvelut järjestäville kuntayhtymille.

Neljännessä mallissa valtio keräisi rahat sote-maksuna ja kuntayhtymä järjestäisi palvelut. Kunnat rahoittaisivat palveluita, jos sote-maksu ei riitä.

Viidennessä vaihtoehdossa rahoitus kerättäisiin kansalliseen rahastoon pakollisella vakuutuksella tai jokainen ottaisi sote-vakuutuksen yksityisestä vakuutusyhtiöstä. Tämä vaihtoehto lisäisi asiakkaiden valinnanvapautta, mutta myös vastuuta.

Työryhmä on arvioinut mallien vaikutuksia yleisluonteisesti, mutta tarkkoja laskelmia ei ole tehty. Yksityiskohtaista tarkastelua ei pidetty tarkoituksenmukaisena tilanteessa, jossa palvelurakenneuudistus voi sulkea joitain rahoitusmalleja kokonaan pois.

Työryhmän mietintö julkaistiin tänään Helsingissä.

Ministeri: Soten suuntaviivoista päätettävä heti

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) mukaan laajaan sote-uudistukseen tulee ensi vaalikaudelle erittäin iso paine, ja siihen liittyy riskejä. Seuraavan hallituksen pitäisi päättää heti aluksi suunta sille, miten sote-uudistuksessa edetään.

Rädyn mukaan olisi ollut parempi, että järjestämislaki olisi saatu ensin valmiiksi.

Ministeriön työryhmä esitteli useita mahdollisia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalleja.