Työryhmä: Kouluhäiriköt siivoamaan jälki-istuntojen sijasta

Kouluja patistetaan ennalta ehkäisemään nykyistä tehokkaammin nuorten ajautumista rikoksen polulle. Tämän vuoksi esimerkiksi koululaisten kurinpitorangaistuksia esitetään muutettavaksi nykyisiä monipuolisemmiksi.

Koulun alueen siivouksen ja kunnossapidon uskotaan tepsivän niskuroijiin turhauttavia jälki-istuntoja paremmin. Muunlaisiakin järjestyssääntöjä kouluissa suodaan kehitettävän ja mieluiten yhteistyössä oppilaiden kanssa. Näin nuorten vastuuntunto kehittyisi jo varhain.

Kurinpitoehdotus sisältyy rikoksentorjunnan neuvottelukunnan työryhmän muistioon, joka on laadittu kouluille osana kansallisen rikoksentorjuntaohjelman valmistelua.

Yhdenmukaista toimintaa

Muistion mukaan kouluelämän tulee olla selkeästi järjestäytynyttä, johdonmukaista ja tietyt rutiinit säilyttävää. Epäsosiaalinen ja -hyväksyttävä käyttäytyminen tulee myös selvästi ja nopeasti osoittaa sellaiseksi.

Opettajien pitäisi ryhmän mielestä puuttua pinnaamiseen, myöhästelyyn ja kiusaamiseen nykyistä hanakammin ja otettava samantien yhteyttä myös koteihin. Se osoittaisi nuorille, että sovituista säännöistä on pidettävä kiinni.

Opettaja ei saa olla liian pehmeä, ja hänellä pitää olla vahva itsetunto. Muuten nuoret saattavat tulkita hänet heikoksi, eivätkä tunne oloaan turvalliseksi.

Työryhmän mielestä opinahjojen merkitys rikollisuuden torjunnassa on keskeinen, sillä nuoret saattavat lipsahtaa huonoille teille jo ala-aste -ikäisinä. Tämän vuoksi se kehottaa myös päiväkoteja ja ala-asteita tiivistämään yhteistyötään

Ainevalikoima monipuolisemmaksi

Rikoksentekijöitä on nuorista vain pieni vähemmistö, mutta juuri siihen, usein huonosti menestyvien oppilaiden joukkoon kouluissa pitäisi työryhmän mielestä erityisesti satsata.

Lasten ja nuorten minäkuvaa ja itsetuntoa voidaan kirkastaa ainevalikoimaa ja harrastustoimintaa monipuolistamalla. Näin mahdollisimman moni koululainen saisi useammin onnistumisen kokemuksia ja tuntisi itsensä muiden hyväksymäksi.

Työryhmän mukaan suuri osa nuorisorikoksista tapahtuu välittömästi koulun jälkeen koulun läheisyydessä. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa koulusta, kotoa tai kaupasta varastaminen, vahingonteko, ajokortitta ajaminen ja toisen oppilaan kiusaaminen.

Poliisi ei tiedä kaikkea

Suomen kouluissa on alhaiset väkivaltaluvut verrattuna moneen muuhun maahan. Meillä nuorten tekemät vakavat rikokset tapahtuvat harvoin kouluissa.

Tosin poliisin tilastoihin ei ole luottamista, sillä valtaosa Suomen kouluissa tapahtuvasta laittomasta tai kielletystä toiminnasta ei muistion mukaan tule koskaan poliisin tietoon ja osa jää myös opettajilta pimentoon.

Nuorisorikollisuutta koskevan tutkimuksen mukaan 7 prosenttia oppilaista oli vuoden 1997 aikana hakannut toisen henkilön. Joidenkin arvioiden mukaan noin 50000:ta koululaista kiusataan Suomen kouluissa viikottain. Ja vaikka nuorten tekemien varkausrikosten määrä on vähentynyt, pahoinpitelyt ovat sitä vastoin lisääntyneet viimeisten 15 vuoden aikana.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat