Työryhmä esittää: Suomelle ulkomaista apua aluevalvontaan

Työryhmä perustelee aluevalvontalain täydentämistä Suomen ja Ruotsin syventyvällä puolustusyhteistyöllä.   

– Yhteistyö alueellisen koskemattomuuden valvonnassa olisi luontevaa jatkoa Suomen ja Ruotsin väliselle muulle yhteistyölle, työryhmä esittää mietinnössään.  

Aluevalvonta on noussut esiin Itämeren alueella venäläisten sotilaskoneiden toistuvien ilmatilaloukkausten sekä Ruotsin sukellusvenejahdin vuoksi.  

Työryhmä korostaa, että avun pyytämisestä päättäisi aina Suomen valtiojohto. Tarvittaessa ulkomaiset sotalaivat ja -lentokoneet voisivat tukeutua suomalaisiin satamiin tai lentokenttiin.  

Aluevalvontaa koskevan lain laajentaminen sisältyy mietintöön, joka käsittelee kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä lainsäädännön muutostarpeita. Mietinnön otti vastaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).  
 – Uskon, että tämä menee aika nopeasti eteenpäin, Tuomioja ennakoi.  

Mietinnön taustalla ovat vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetut selvitystarpeet. 

Kriisinhallinnan luonne muuttuu  

Tuomioja kertoo, että kriisinhallintaoperaatioiden luonne on muuttumassa. Siviili- ja sotilaskomponenttien yhteiskäyttöä tulee koko ajan lisää.  

Mietinnössä esitetään lakimuutosta, joka sallisi sotilaiden lähettämisen myös muihin kuin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Työryhmän puheenjohtajan Päivi Kaukorannan mukaan ongelmia on ilmennyt, kun Suomelta on pyydetty siviilikriisinhallintaoperaatioon yksittäistä sotilasta.  

Käytännössä muutos merkitsisi sitä, että Suomi voisi lähettää yksittäisiä sotilaita esimerkiksi esikunta-, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin.  

Päätöksentekoa kevennettäisiin ja nopeutettaisiin niin, että puolustusministeriö saisi ulkoministeriötä kuultuaan valtuudet päättää yksittäisten sotilaiden lähettämisestä kriisinhallintaoperaatioon. Jos kyse on useista sotilaista muodostuvan osaston lähettämisestä operaatioon, menettely pysyisi normaalina.  
Nykyisin päätöksen sotilaallisista kriisinhallintaoperaatioista tekee presidentti valtioneuvoston esityksestä.