Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelussa puutteita

Ainakin joka kolmannelta työpaikalta puuttuu yhä lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma, arvioi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen.

Tasa-arvolain muutos on kuitenkin Mäkisen mukaan tehostanut työpaikkojen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua. Kaksi vuotta sitten voimaan astui laki, jonka mukaan työnantajalle voidaan määrätä uhkasakko tasa-arvosuunnitelman laiminlyönnistä.

Asiasta tehtyjä selvityksiä seurannut Mäkinen arvioi, että suunnitelma puuttuu yhä ainakin kolmasosalta suunnitteluun velvollisista työnantajista. Parhaiten suunnittelu on hoidettu suurissa yrityksissä ja kunnissa, joilla on eniten resursseja.

Työmarkkinajärjestöt ovat seuranneet tasa-arvosuunnittelun tilaa erilaisin selvityksin, mutta koko suomalaisen työelämän kattavaa selvitystä asiasta ei ole.

Parhaillaan tutkitaan, miten suunnittelun vertailukelpoinen ja systemaattinen seuranta voitaisiin järjestää.

Koulut ja pikkufirmat ulkopuolella

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen

Tasa-arvolain mukaan kaikilla yli 30 työntekijän työpaikoilla ja oppilaitoksissa tulisi olla tasa-arvosuunnitelma. Velvoite ei kuitenkaan koske peruskouluja. Mäkisen mielestä tasa-arvosuunnittelua kaivattaisiin myös siellä.

- Stereotyyppiset käsitykset muodostuvat hyvin nuorena, Mäkinen sanoo.

30 työntekijän raja on peruja vanhasta yt-laista, jonka mukaan myös tasa-arvosuunnittelun velvollisuus määriteltiin. Yt-lakia on kuitenkin muutettu siten, että se koskee yli kahdenkymmenen hengen työpaikkoja.

- Jotkut ammatilliset järjestöt ovat esittäneet, että myös tasa-arvosuunnitteluvelvoite tulisi ulottaa pienempiinkin työpaikkoihin. Ruotsissa raja on kymmenen, Mäkinen kertoo.

Mäkinen muistuttaa, että suuri osa työpaikoista on varsin pieniä.

Sakkoja ei ole jaettu

Mahdollisen uhkasakon voi määrätä tasa-arvolautakunta tasa-arvovaltuutetun esityksestä. Yhtään tapausta ei ole toistaiseksi viety lautakuntaan asti. Tasa-arvovaltuutetun huomautus on riittänyt.

Yleisimmät selitykset suunnitelman puuttumiselle ovat tiedon puute ja se, että koetaan, ettei omalla työpaikalla voi olla tasa-arvo-ongelmia. Tältä voi tuntua esimerkiksi työpaikalla, jossa on vain yhtä sukupuolta.

- Silloin kannattaa ennakoida, miten ensimmäinen toista sukupuolta oleva työntekijä otetaan vastaan niin, että hän voi kokea olonsa tasavertaiseksi, Mäkinen neuvoo.

Hän uskoo, että työvoiman tarve tulevina vuosina saattaa sekoittaa sukupuolijakaumaa.

Mäkisen mukaan hyvin tehty tasa-arvosuunnitelma sitouttaa ihmisiä tekemään työnsä hyvin. Lain vaatima palkkakartoitus antaa selvyyden, että palkkaus on oikeudenmukaista.

- On hyvää tasa-arvotyötä, että asioita ennakoidaan. Aina ei tarvitse olla kyseessä räikeä syrjintä, Mäkinen sanoo.

Joidenkin ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat olleet yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun, koska heitä ei ole otettu mukaan suunnitteluprosessiin. Mäkinen muistuttaa, että tasa-arvolain mukaan suunnittelu on yhdessä tehtävää työtä, jossa myös opiskelijoita tulisi kuulla.

(MTV3-STT)