Työpaikkojen huumetestien laittomuudet syynissä

Kyseessä on mittava juridinen ongelma, sillä päihdetestauksella puututaan perustuslaissa suojattuun henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen.

Oikeustieteen tohtori Ari Hirvonen Helsingin yliopistosta sanoo, että nykytilanne on paitsi eettisesti kyseenalainen, myös suorastaan lainvastainen. Hirvosen mukaan oppilaitoksissa ja työpaikoilla on tehty päihdetestejä täysin piittaamatta perusoikeuksista. Julkisen vallan velvollisuutena olisi valvoa, että perusoikeuksia noudatetaan.

-Tällainen välipitämättömyys perusoikeuksia kohtaan, puhuisin jopa oikeusjärjestyksen ydintä kohtaan osoitetusta halveksunnasta, on tuomittava. Päihdetestauksen villille lännelle on saatava loppu.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä tänään puhunut Hirvonen sanoi, että pelkkä yleinen turvallisuus ei riitä perusteeksi, koska sitä voitaisiin käyttää syynä milloin missäkin asiassa.
Säädösten perustana tulisi olla, ettei työntekijöitä voi velvoittaa yleisillä tai otantaan perustuvilla testeillä. Jos on syytä epäillä huumeiden käyttöä, testeihin on saatava asianosaisen suostumus.

Yleistä turvallisuutta esimerkiksi liikenteessä voidaan turvata jo nyt mm. pakkokeinolailla, mutta työpaikkatestien tulisi Hirvosen mukaan perustua päihteiden käytön aiheuttamiin henkilökohtaisiin vaaratekijöihin.

Itälä: Yleinen turvallisuus riittää syyksi

Sisäasiainministeri Ville Itälä (kok.) ajaa tiukempaa linjaa vedoten sekä hoitoonohjauksen tarpeeseen että yleiseen turvallisuuteen. Itälä sanoi kannattavansa kohdennettuja huumetestejä.

-Ennaltaehkäisyn lisäksi on yhteiskunnallisesta turvallisuudesta pystyttävä huolehtimaan myös siten, että kontrollia ja interventioita tehostetaan. Mitä aiemmassa vaiheessa huumausaineiden käyttöön puututaan, sitä tehokkaampaa se on, Itälä perusteli.

Myös Itälä vaatii, että päihdetesteistä on säädettävä lailla, koska siinä puututaan väistämättä yksilön perusoikeuksiin, kuten henkilökohtaisen vapauden ja turvallisuuden sekä yksityiselämän suojaan.

-Huumeiden käytöstä aiheutuva vaara muiden hengelle ja terveydelle lienee syy, jonka perusteella velvoittavat huumausainetestaukset voidaan sallia.

Itälä arvioi, että joukkoseulontoina testauksia tuskin voidaan toteuttaa, koska perustuslain rajoitusten lisäksi myös testien kustannukset hyötyyn verrattuna voivat olla varsin pienet. Hän kuitenkin perusteli testausten tarvetta sillä, että esimerkiksi kannabiksen kokeilukäyttö on kaksinkertaistunut vajaassa neljässä vuodessa.

Palkansaajajärjestöt suhtautuvat kriittisesti

Palkansaajajärjestöissä työpaikoilla tehtäviin huumetesteihin suhtaudutaan kriittisesti. Vaikka huumetestien tarpeellisuus tietyissä ammateissa ja hoitoonohjauksen apuvälineenä myönnetään, testien käyttöön halutaan tarkat pelisäännöt.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään (sd.) mukaan huumetestien tueksi on saatava sellainen laki, jossa perusoikeuksien rajoituksista on selvät määräykset.

-Lakiin tulisi kirjata ainakin se, milloin testien tekeminen on mahdollista ja millä edellytyksillä, kuka testin voi tehdä, millainen päihteiden vastainen ohjelma työpaikoilta edellytetään ja miten ohjelmaa käsitellään yt-menettelyssä.

Kovien huumeiden käyttäjät eivät ole työelämässä

Mäenpään mukaan tällä hetkellä huumetestit perustuvat tulevaisuuden uhkakuviin.

-Kovien huumeiden käyttäjät, joita on Suomessa eri arvioiden mukaan noin 150 00, eivät ole käytännössä enää työelämässä. Siitä huolimatta vuonna 2000 testattiin noin 35 000 työntekijää. Huomattakoon, että huumeita suurempi ongelma työpaikoilla on alkoholi ja sen aiheuttamat haitat.

Huumetestejä tehtiin vuonna 2000 noin 460 yrityksessä. STTK:ssa muistutetaan, että vaikka testaukset ovat kalliita, niiden hyödyistä ei ole mitään tietoa. Sen sijaan Yhdysvalloissa on havaittu, että 12 prosenttia positiivisista tuloksista on vääriä.

Päihdetestauksen sääntöjä on pohdittu jo useammassa työryhmässä. Työministeriön työryhmän on määrä tehdä oma esityksensä vielä tämän vuoden puolella.

(MTV3-STT)