Työpaikkakiusaamisesta sakkoja Invalidiliiton johdolle

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maanantaina liitossa johtotehtävissä työskennelleen miehen, tämän esimiehen ja liiton toimitusjohtajan Raimo Lindbergin 550-1180 euron sakkoihin työturvallisuusrikoksesta. Kaikki vastaajat kiistivät syyllisyytensä. Käräjäoikeuden mukaan yhdistyksessä esimiestehtävissä toiminut mies huusi, haukkui ja pui nyrkkiä työntekijöille ja häiritsi muutamaa heistä seksuaalisesti.

Tapaukset ajoittuvat vuosiin 2002-2004. Kihlakunnansyyttäjä Jaakko Tapala katsoi miehen syyllistyneen myös muihin tekoihin, kuten aiheettoman kirjallisen varoituksen antamiseen, mutta käräjäoikeus hylkäsi ne näyttämättöminä. Johtaja itse katsoi tulleensa kiusatuksi. Liiton toimitusjohtajan ja kiusaajan esimiehen käräjäoikeus katsoi laiminlyöneen osin velvollisuutensa puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen.

Syyttäjän mukaan esimiesten olisi tullut siirtää johtaja toisiin tehtäviin, mutta käräjäoikeuden mielestä tarvittavat toimenpiteet olivat työnantajan itsensä ratkaistavissa. Toimitusjohtajalla ja kiusaajan esimiehellä oli sen mukaan vain velvollisuus huolehtia siitä, ettei työturvallisuuslain vastainen tila jatku. Invalidiliitto pyrki puuttumaan tilanteeseen muun muassa kokouksilla, työilmapiirikartoituksella ja ohjeistuksella. Johdon kannalta tilannetta vaikeutti se, etteivät työntekijät osoittaneet liiton näkökulmasta kovinkaan suurta yhteistyöhalukkuutta asioiden selvittämiseksi perinpohjaisesti.

Syytetyt vaativat syytteiden hylkäämistä pääosin vanhentuneina, minkä lisäksi he vetosivat vuoden 2003 lainmuutokseen. Johtajien mukaan kiusaamisväitteiden taustalla vaikutti muutosvastarinta, joka liittyi yhdistyksessä kaavailtuihin organisatorisiin uudistuksiin. Kyseinen johtaja oli palkattu toteuttamaan tätä työtä. Johtajan asianajajan mukaan miehen "savustaminen" aloitettiin vain kuukausia sen jälkeen kun hän oli aloittanut tehtävässään.

Maaliskuussa 2002 kahdeksan ihmistä allekirjoitti aloitteen, jossa johtajan katsottiin olevan sopimaton tehtäväänsä. Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että työntekijät itse olisivat rikkoneet lainmukaista velvollisuuttaan välttää häirintää ja epäasiallista käytöstä. Ja vaikka muutosvastarintaa olisi työyhteisössä ollutkin, se ei käräjäoikeuden mukaan oikeuttanut johtajaa käyttäytymään epäasiallisella tavalla.

(MTV3-STT)