Työnantajana Pohjois-Korea - espanjalaismies edustaa suljettua valtiota

Espanjalainen Alejandro Cao de Benós työskentelee vapaaehtoisesti valtiolle, joka on tunnettu kidutuksista, teloituksista ja vankileireistä. Miksi?

Cao de Benós kertoi tarinansa MTV Uutisille sähköpostitse.

Aatelisperheen poika kiinnostuu kommunismista

Aatelisperheen poika Alejandro Cao de Benós syntyi vuonna 1970 Tarragonassa Espanjassa. Perheen rikkaudet kuitenkin hupenivat taivaan tuuliin hänen isänsä tehtyä muutamia todella huonoja sijoituksia. Niinpä perhe muutti Andalusiaan, kun Cao de Benós oli 15-vuotias.

Sosialismi eli noihin aikoihin vahvana Andalusiassa. Nuori Cao de Benós heittäytyi vasemmistopolitiikan pyörteisiin. Ensin hän tutustui Marxiin ja Leniniin, mutta sai pian tietää maasta, jonka kommunismi perustui maan kulttuuriin ja historiaan. Teini-ikäisestä Cao de Benóksesta tuli Korean demokraattisen tasavallan ihailija.

Kysyttäessä, mikä Cao de Benósta kiehtoo Pohjois-Koreassa, hän vastaa:

– Pääasiassa ideologia. Olen aina ollut kommunisti, mutta minulla on myös vahvat moraaliset ja henkiset arvot. Luettuani presidentti Kim Il-sungin (Suuri johtaja) kirjat päätin, että haluan palvella ja auttaa rakentamaan reilua ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka pitää kunniaa ja ideologiaa tärkeämpänä kuin yksilön omaa elämää.

Pohjois-Korean erikoisdelegaatiksi

Cao de Benós on työskennellyt nyt 23 vuotta Pohjois-Korean valtiolle. Benós on muun muassa luonut Pohjois-Korean ensimmäiset www-sivut.

Cao de Benóksen mukaan hän ei saa palkkaa työstään Pohjois-Korean valtiolle, vaan miehen varsinainen elanto tulee työstä kansainvälisen kaupan parissa. Aiemmin Benós työskenteli it-konsulttina.

Vuonna 2002 Cao de Benóksesta tuli Korean demokraattisen tasavallan erikoisdelegaatti komiteaan, joka pitää yllä kulttuurisuhteita ulkomaihin. Käytännössä Cao de Benóksen tehtävänä on siis levittää Pohjois-Korean valtion ”ilosanomaa” ympäri maailmaa. Cao de Benós on tiettävästi ainut ulkomaalainen, jonka sallitaan työskennellä virallisesti Pohjois-Korean hallinnon palveluksessa. Mies on myös Korean ystävyysseuran puheenjohtaja.

Cao de Benós asuu osittain Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa ja osittain Euroopassa, missä hän järjestää Pohjois-Korea-aiheisia konferensseja.

– Toivon, että voisin olla koko ajan Pjongjangissa, mutta silloin en pystyisi tekemään työtäni, kuten huolehtimaan viisumeista, antamaan haastatteluja ja järjestämään konferensseja ja tapaamisia, Cao de Benós sanoo.

”Lähes kaikki erilaista kuin Espanjassa”

Cao de Benóksen mukaan lähes kaikki on erilaista Pohjois-Koreassa kuin hänen synnyinmaassaan Espanjassa - ja enimmäkseen hyvällä tavalla.

– Korealainen kulttuuri on niin erilainen kuin länsimainen kulttuuri. Enkä puhu nyt ideologiasta. Pohjois-Koreassa tunnemme, että olemme osa isoa perhettä ja johtajamme ovat sen keskipisteessä. Ihmisiä ei arvoteta heidän rikkauksiensa tai ulkonäkönsä perusteella kuten lännessä, vaan heidän sydäntensä ja sosiaalisen käyttäytymisensä perusteella, Benós hehkuttaa.

Cao de Benóksella on etupäässä vain hyvää sanottavaa 25-miljoonaisesta Pohjois-Korean kansasta ja valtiosta. Silti kritiikin aihettakin löytyy. Läntisestä näkökulmasta katsottuna kritiikki kohdistuu kuitenkin melko mitättömiin asioihin.

– Meillä on monimutkainen ja hidas byrokratia, ja ihmiset eivät tuo epäkohtia esiin, sillä he pelkäävät että heitä pidetään ylimielisinä. Näin ollen virheet jatkuvat vahingoittaen muita toimivia rakenteita, Benós sanoo.

Cao de Benóksen mukaan sama pelokas asenne vaikeuttaa uusien asioiden ja hankkeiden kehittämistä.

– Vain harvat ihmiset uskaltavat edetä, jos he voivat menettää kasvonsa. Mutta ilman riskiä ei voi koskaan voittaa.

Cao de Benoksen mukaan Pohjois-Korean nykyinen johtaja Kim Jong-un noudattaa tarkasti edeltäjiensä Kim Jong-ilin ja Kim Il-sungin linjaa. Hallinnon tehokkuudessa on kuitenkin Cao de Benóksen mukaan tapahtunut edistystä.

YK:n raportti: Ihmisoikeusrikkomukset yleisiä

Helmikuussa julkistettu YK:n komission 372-sivuinen raportti kertoo vakavista ja laajamittaisista ihmisoikeusrikkomuksista Pohjois-Koreassa. Raportin mukaan kidutukset ja teloitukset ovat maassa arkipäivää. Ongelmia ovat myös muun muassa mielivaltaiset pidätykset, katoamiset sekä sanan- ja mielipiteenvapauden lähes täydellinen rajoittaminen.

YK:n komission raportin mukaan pohjoiskorealaisia kuolee edelleen nälkään, ja aliravitsemus on yleistä. 90-luvun nälänhädässä arvellaan kuolleen 1-3 miljoonaa ihmistä.

Täsmällisten tietojen saanti maan ihmisoikeustilanteesta on vaikeaa, sillä maa kieltäytyy yhteistyöstä kansainvälisen yhteisön kanssa.

”Nälänhätä mennyttä”

Cao de Benóksen vastaukset Pohjois-Korean nykytilaan liittyen eroavat huomattavasti muun muassa siitä, mitä esimerkiksi YK:n tutkintakomission tuore raportti kertoo maan tilanteesta.

Cao de Benós ei muun muassa tunnusta raportin esiin tuomaa nälänhätää Pohjois-Koreassa. Hän kuitenkin myöntää, että 90-luvulla maassa nähtiin nälkää.

– Meillä ei ole ollut nälänhätää vuosiin, mutta meillä on silti yhä pulaa joistakin vitamiineista, koska hedelmä- ja vihanneslajikkeita on vähän. Meillä on kova ilmasto ja hyvin rajoitetusti (vähemmän kuin 20 prosenttia) viljelyskelpoista maata.

Cao de Benóksen mukaan muutama kuukausi sitten teloitetun Kim Jong-unin tädin miehen Jang Song-thaekin teloituksen tuominen julkisuuteen oli suunniteltu juttu, jolla oli tarkoitus näyttää pelottavaa esimerkkiä muille.

– Tällaiset väärinkäytökset tuodaan nykyisin julkisuuteen avoimesti esimerkkinä siitä, että ei ole väliä kuka olet, vaikka olisit kenraali, jos petät maasi, niin et voi paeta rangaistusta. Et voi myöskään nukkua kaiken päivää ja kuvitella, että saat palkkasi kuun lopussa. Sinun täytyy olla tehokas ja ennakoiva, Cao de Benós sanoo.

Länsimediaa Pohjois-Korean vastaisesta propagandasta syyttävä Cao de Benós pitää myös Pohjois-Korean ydinaseuhittelua oikeutettuna.

– Me ajattelemme, että ainoastaan kehittämällä pelottavan aseen, jonka voisi ampua suoraan Yhdysvaltojen mantereelle, voimme saada heidät ajattelemaan kahdesti ennen kuin he alkavat kiusaamaan meitä. Ja se on toiminut. Kiitos ydinpelottelun, Yhdysvallat ei koskaan tohdi tunkeutua Pohjois-Koreaan. Jos he sen tekevät, niin se on ehkä Korean loppu, mutta myös maailmanloppu.

Lähteet: Alejandro Cao de Benóksen sähköpostihaastattelu, yhdysvaltalainen National Public Radio