Työn kevennys selättää sairauslomat

Kuntoutussäätiön vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan työnantaja säästää selvää rahaa, kun panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen.

Työntekijöiden tukeminen on tuonut Itellalle eli entiselle Suomen Postille jokaista käytetty euroa kohden 2,8 euron hyödyt. Sairauslomat putosivat tuen piirissä olevilla puoleen ja eläkkeelle siirtymiset ovat myöhentyneet.

- Jos palkka laskisi, vajaakuntoinen ihminen miettisi, voisiko hän lainkaan lyhentää työaikaansa. Myös myöhemmät eläke- ja sairausloma-ajan tulot putoaisivat, työhyvinvointijohtaja Lisbeth Forsman-Grönholm sanoo.

Tukea pitkään sairastaneille

- Paras tulos on saatu heillä, joilla oli ennen työn kevennyksen alkamista yli sadan päivän sairaslomia. Poissaolot vähenivät lähes 90 prosentilla näistä ihmisistä. Vielä viime vuoden lopussakin sairaspäivien määrä oli alhaisempi kuin ennen työn keventämistä.

Itella teetti Kunnon Polku -hankkeestaan tutkimuksen Kuntoutussäätiöllä. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2005 aikana 127:n tuen saaneen ihmisten vointia.

Postia lajittelevat ja jakavat työntekijät sairastavat paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja, mikä tarkoittaa usein selän, niskan, olkapäiden ja olkanivelten kipuja.

- Lähes puolet sairauslomista on tuki- ja liikuntaelinvaivoja, Forsman-Grönholm kuvailee.

Tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmista kärsivillä työn kevennys ei toiminut niin hyvin kuin oli toivottu. Parannettavaa löytyi myös työkavereiden suhtautumisesta. Osa kevennyksessä mukana olleista koki, ettei saanut tarpeeksi tukea esimieheltään eikä työkavereiltaan.

Helpotusta määräajaksi

Vuonna 2004 alkanutta mahdollisuutta käyttää vuosittain noin 150 postilaista.

Työntekijät voivat hakea kevennystä kolmesta kuukaudesta vuoteen. Naiset hakevat tukea miehiä aktiivisemmin, mutta toisaalta he myös sairastavat enemmän. Tyypillinen tuen saaja on viisikymppinen pitkään postissa töitä tehnyt. Työn keventämistä voivat hakea sellaiset postilaiset, jotka eivät saisi ammatillista kuntoutusta.

Kunnon polulle lähtijä voi olla on esimerkiksi pitkään polvikivuista kärsivä ihminen, joka odottaa leikkausta tai on vielä toipumassa sairasloman jälkeen. Hän voisi jakaa postia, jos saisi kävellä tasaisella, mutta rappuja hänen jalkansa ei kestä.

Vaikka töitä yritetään muuttaa kevyemmäksi, aina se ei onnistu.

- Postin jakaminen on käsityötä, samoin lajittelu. Näitä töitä ei voi aina keventää. Lyhentämällä työaikaa ihminen jaksaa paremmin, työhyvinvointijohtaja kuvailee.

Päätös tuesta tehdään ripeästi

Työnkevennykseen työntekijät valikoituvat askelten kautta. Usein esimies huomaa, että jollakulla on vaikeuksia jaksaa töissä, hänellä voi olla paljon sairaslomia tai ne ovat pitkiä. Mielialakin voi huonontua. Esimies ja työntekijä keskustelevat ensin yhdessä, löytyisikö keinoja keventää työtehtäviä.

Jos tämä ei riitä, mukaan tulevat työsuojeluvaltuutettu ja lääkäri. Kaikki miettivät yhdessä, auttaisiko esimerkiksi ammatillinen kuntoutus. Osa hyötyisi kuitenkin selvästi eniten määräaikaisesta työn keventämisestä. Mukaan hankitaan sairaslomalista, esimiehen suostumus ja lääkärin lausunto. Työhyvinvointiyksikkö päättää, pääseekö henkilö mukaan ja kuinka pitkäksi aikaa.

- Olemme luvanneet antaa päätöksen kahdessa viikossa, mutta yleensä se annetaan muutamassa päivässä, Forsman-Grönholm sanoo.

(MTV3-STT)