Työministeriö ei huolestu työväestön suurpoistumasta

Työvoimatoimiston ilmoitustaululla

Suomen työväestöä odottava muutos ei työministeriön tuoreen selvityksen mukaan aiheuta mittavaa työvoimapulaa tai tarvetta ulkomaalaisen työvoiman lisäämiseen, sillä työvoimareservejä Suomessa riittää. Jos talouskehitys on heikkoa, ulkomaista työvoimaa ei tarvita juuri lainkaan.

Uusimmat luvut perustuvat työministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen tekemiin laskelmiin. Aiempia, vuoden 1995 tietoihin perustuvia ennusteita on nyt ajanmukaistettu. Tiainen korostaa, että työvoimapulaa ei ole tulossa ainakaan siksi, että työntekijöitä olisi määrällisesti liian vähän.

Puutetta on odotettavissa lähinnä pätevästä ja oikeille aloille koulutetuista henkilöstöstä. Kehitys kasaakin paineita maan elinkeino-, koulutus- ja työvoimapolitiikalle. Ennustettua nopeampi ammattirakenteen muutos on johtamassa työvoimapulaan useilla keskeisillä aloilla.

Töihin riittäisi suomalaisiakin

Työtä autotehtaassa

Pääosa noin 980 000 työntekijän poistumasta korvataan nuoremmilla ikäluokilla. Se ei kuitenkaan riitä, sillä esimerkiksi vuosina 2005-2015 poistujia on vuosittain yli 10 000 enemmän kuin uusia työntekijöitä. Joinakin vuosina vaje voi olla jopa 20 000 työntekijän verran. Vielä lähivuosina tulijoiden ja lähtijöiden määrät ovat tasapainossa.

Ulkomaista työvoimaa ei Tiaisen arvion mukaan juuri tarvita, sillä kotimaista työllisyysastetta on varaa nostaa. Työttömien, naisten, ikääntyvien ja maassa jo olevien ulkomaalaisten työvoimareservejä on yhä käyttämättä. Tiainen muistuttaa, että normaalistikin nettomuutto Suomeen on ollut noin 4000 henkilöä vuodessa, ja tasainen ulkomaalaisten virta on monin tavoin hyödyllistä.

Varsin myönteistä kuvaa vaarantaa mahdollinen talouslama. Tehostuva tuottavuus voi aiheuttaa sen, että työvoimaa tarvitaan vähemmän. Arvioissa on käytetty perustana oletusta, että talouskehitys tasaantuu noin 2,5-3,0 prosentin keskikasvuun ja laskee vuosikymmenen loppuun mennessä noin kahteen prosenttiin. Tämän perusuran lisäksi on arvioitu ns. tavoite-ura, jossa talouskehitys on hieman parempi ja työ perustuu korkeampaan osaamiseen.

Täystyöllisyys 2010?

Tiainen pitää mahdollisena "käytännön täystyöllisyyden" saavuttamista vuosikymmenen lopulla. Tämä tarkoittaisi alle viiden prosentin työttömyyttä, joka syntyisi normaalista työelämän vaihtelusta eikä pitkäaikaistyöttömyydestä. Hyvä talouskasvu ja työvoimapolitiikka voivat nopeuttaa kehitystä useilla vuosilla. -Ei ole täysin poissuljettua, että tähän päästäisiin vuoteen 2007 mennessä.

Hallituksen tavoite työttömyyden puolittumisesta toteutunee Tilastokeskuksen lukuja käyttäen ehkä jo vuoden kuluttua, työministeriön laskentatavalla aikaa kuluu selvästi enemmän. Hallituksen tavoite nostaa työikäisten työssäkäyntiosuus eli työllisyysaste EU-maiden tavoin 70 prosenttiin näyttäisi toteutuvan vuonna 2010. Hyviä mahdollisuuksia sen saavuttamiseen on silti olemassa jo 2005.

Varastotöitä

Työllisyyskehitystä vuosia selvittäneen tutkimusprosessin vetäjänä toiminut Tiainen neuvookin päättäjiä tehostamaan koulutusta ja aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja siten, että työvoimakapeikkoja voidaan ehkäistä.
-Jos ongelma tiedostetaan, asian hoitoon on vielä aikaa. Tiaisen mukaan vaarana on, että tilaisuus jätetään käyttämättä ja politiikkaa hoidetaan vain joko "liian lyhytnäköisesti tai liian pitkän aikavälin näkökulmasta". -Jos yhteiskuntapolitiikan ainoa tavoite on vain lyhentää velkaa, törmätään isoihin ongelmiin. Koulutuksen ja työllistämisen rahoittaminen tulisi nähdä investointina tulevaisuutta varten. Kannattaviin investointeihinhan kannattaa ottaa velkaa, Tiainen muistuttaa.

Tiaisen mukaan myös työn laadulliseen muutokseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
-Ammattien väliset rajat muuttuvat ja ammatit joko lähenevät tai erkaantuvat toisistaan. Samalla syntyy uusia ammatteja.

Ensi vuosikymmenen työvoimaa

Kun työn sisältö, organisointitapa, työkuvat sekä ammattinimikkeet muuttuvat, se lisännee myös kiistoja ay-liikkeen sisällä. Monet liitot käyvät keskenään jo nyt reviirikiistoja uusista jäsenistä. Myös työnantajat joutuvat kilpailemaan työvoimasta.

Yksityisen sektorin työntekijöistä poistuu 15 vuoden aikana noin kaksi kolmasosaa. Julkiselta sektorilta poistuma on noin kolmannes. Kuntien työntekijöistä eläkkeelle jää 10 vuodessa 130 000 ja valtiolta 32 000. Kun valtion palveluksesta lisäksi siirrytään muihin tehtäviin, siellä poistuma vuoteen 2015 mennessä on peräti 75 prosenttia. Tutkimuksen tuloksia esitellään työministeriön julkaisemassa Työpoliittisessa aikakauskirjassa.
(STT)