Työministeriö arvioi työpaikkojen määrän kasvavan

Työmarkkinoille on luvassa lisää työpaikkoja, jos työministeriön tekemä tutkimus antaa tilanteesta oikean kuvan. Ministeriön mielestä uusi tilanne edellyttää yritysten tarpeista lähtevää koulutusta ja "täsmärekrytointia", jotta taloudellinen kasvu ei kompastu pulaan sopivasta työvoimasta.

Työministeriön tutkimuksen mukaan lähes viidennes yrityksistä arvioi viime vuoden lopulla, että niiden henkilöstömäärä kasvaa tämän vuoden aikana. Uutta työvoimaa etsitään lisäksi aiempaa enemmän työpaikan ulkopuolelta.

Työministeriö selvitti tutkimuksellaan muun muassa sitä, tarvitaanko yrityksiin lisää työvoimaa ja mitkä ovat työvoiman hankintaan liittyvät ongelmat. Selvityksessä oli mukana noin 6 000 toimipaikkaa, jotka edustavat yrityksiä ja julkisyhteisöjä.

Tutkimuksen mukaan suunnitelmat palkata uusia työntekijöitä ovat lisääntyneet. Lähes 30 prosenttia toimipaikoista ilmoitti, että henkilöstöä on tarkoitus palkata lähitulevaisuudessa.

Työmarkkinoiden vilkastuminen näkyi myös siinä, että noin puolet tutkimuksessa mukana olleista toimipaikoista oli hakenut viime vuonna työvoimaa ulkopuolelta. Kahtena edellisenä vuonna vastaava luku oli 45 prosenttia ja vuonna 1993 vain noin 27 prosenttia.

Yrityksillä puutetta huippuosaajista

Työvoimaa hakeneista yrityksistä hieman yli viidennes oli törmännyt vaikeuksiin löytää sopivaa työvoimaa. Kokonaan tai osittain vaille sopivaa työvoimaa oli jäänyt 6 prosenttia toimipaikoista.

Työministeriön mukaan yritysten rekrytointivaikeudet eivät ole viime vuosina määrällisesti lisääntyneet. Tämän vuoden alussa tiedossa oli noin 1 800 työpaikkaa, joiden täyttäminen oli vaikeaa. Pulaa oli eniten myyntiedustajista, siivoojista, koneistajista ja puhelinmyyjistä.

Työnantajat pitävät sen sijaan varsin suurena ongelmana, että yritykset eivät löydä pätevää henkilöstöä vaativiin ammatteihin. Ongelmat ovat yleensä kapeilla ammattialueilla: esimerkiksi ammattitaitoinen luokkahitsaaja voi olla kiven takana.

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahri toivoikin, että työmarkkinoita vääristävät työllistämistuet pantaisiin romukoppaan ja tilalle kehitettäisiin nykyistä enemmän räätälöityä, yrityksissä tapahtuvaa koulutusta ja työharjoittelua.

Jaakonsaari peräsi yhteistyötä

Työministeri Liisa Jaakonsaari toivoi työhallinnon ja yritysten entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta työvoimatoimistot tietäisivät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yritysten työvoimatarpeet.
-Tavoite on, että jos sopivaa työntekijää ei löydy, sellainen tehdään, hän sanoi.

Työvoimatoimistojen käyttö työvoiman hankinnassa on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. Viime vuonna 71 prosenttia julkiseen hakuun pannuista työpaikoista ilmoitettiin myös työvoimatoimistoon.

Työministeri Jaakonsaari pahoitteli, että työnantajien vanhat uskomukset rajoittavat edelleen työvoimatoimistojen käyttöä.
-Edelleen yleinen luulo on, että avoimen työpaikan ilmoittaminen aiheuttaa hakijoiden vyöryn. Tosiasiassa työvoimatoimisto voi seuloa työnhakijat ja tehdä esivalinnan, jos näin sovitaan, hän valisti.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka muistutti työvoimapulan olevan eräänlainen ikuisuusongelma. Esimerkiksi korkean työttömyyden alueella voi olla tarve muutamasta ammatti-ihmisestä, joita ei omalta seudulta kerta kaikkiaan löydy.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus määritteli työvoimapulan jossain määrin ongelmaksi, koska osaamisvaatimukset muuttuvat kovaa vauhtia. Kokonaisuuden kannalta se ei kuitenkaan ole iso pulma, hän arvioi.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat