Työmarkkinoille ei odoteta ryntäystä ulkomailta

Suomen työmarkkinoille ei odoteta ryntäystä ulkomailta vapunkaan jälkeen. Vappuna Suomi poistaa rajoitukset työvoiman vapaalta liikkuvuudelta EU:n alueella, eli käytännössä työntekijä voi tehdä työtä toisessa EU-maassa ilman työlupaa. Samoin työnantaja on oikeutettu ottamaan töihin toisen EU-maan kansalaisen siinä missä suomalaisenkin.

Työministeriössä uskotaan, että muutos vaikuttaa pikemminkin työsuhteiden laatuun kuin niiden määrään. Siihenkin kuitenkin saattaa kulua aikaa.

- Ainakaan heti tilanne ei muutu juuri mihinkään. Jos jotakin muutosta tulee, niin varmasti sitä, että henkilöstövuokrausyritysten käyttö vähenee ja tulee lisää suoria työsuhteita, sanoo ministeriön viestintäpäällikkö Helinä Tuominen.

Vappuna poistuvat siirtymäaikaa koskeneet rajoitukset otettiin käyttöön EU:n viimeksi laajetessa kaksi vuotta sitten. Työntekijöiden liikkuvuus Suomeen palvelujen tarjonnan yhteydessä vapautui kuitenkin jo tuolloin, mikä avasi markkinat vuokratyövoimalle. Suomeen on siis saatettu myydä esimerkiksi Virosta jokin palvelu kuten remontti ja lähettää sitä tekemään työntekijöitä.

Palkka houkuttimena

Suomeen tähän mennessä vuokratyövoimana tulleiden ulkomaalaisten määrästä ei ole Tuomisen mukaan tarkkaa tietoa, koska ulkomaalaisen työnantajan lähettämien työntekijöiden määrää ei rekisteröidä Suomessa. Myös ihmisten liikkumisten syitä maiden välillä ei selvitellä.

Suomessa työskentelee arviolta tuhansia ulkomaalaisia, joista suurin osa on Virosta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan Suomessa on töissä noin 5000 virolaista rakentajaa.

Suuri osa kuitenkin sellaisista virolaisista, jotka ovat halukkaita lähtemään Suomeen, on tehnyt sen jo. Tuomisen mukaan Virossa ei ole enää suurta työvoimareserviä ja lisäksi monet suuntaavat muihin, Suomea houkuttelevampiin maihin.

- Joillakin aloilla Suomeen tuleminen varmasti lisääntyy, koska palkkaerot ovat niin suuret. Näin on esimerkiksi terveydenhuoltoalalla. Se on kuitenkin eri asia, kuinka kauan Suomessa töitä tehdään: osa käy Suomessa vain tienaamassa ja pitää pysyvänä tukikohtanaan Viroa, Tuominen sanoo.

Pulasta kärsiville aloille tekijöitä

Kun Itä-Euroopan maat liittyivät EU:hun toukokuussa 2004, ainoastaan Ruotsi, Britannia ja Irlanti avasivat työmarkkinansa välittömästi. Tuomisen mukaan nämä maat ovat tähän mennessä saaneet hyvin ulkomaalaisia työntekijöitä ja juuri sellaisille aloille, joille maissa on kaivattu työntekijöitä.

- Tietysti saatavilla olevista työpaikoista on pitänyt levittää sanaa ja rekrytoida työntekijöitä aktiivisesti. Kaikkein onnistunein rekrytointitapa on tietysti että joku on lähtenyt töihin muualle, on tyytyväinen elämäänsä ja kertoo siitä lähipiirilleen.

Työvoiman liikkuvuuden rajoitusten purkuun liittyy myös se, että muiden maiden kansalaisten tulee kahden viikon kuluessa rekisteröityä Suomeen töihin saapuessaan. Lisäksi työsuhteiden ehtoja valvotaan.

Tuominen toivoo, että rajoitusten poistaminen toisi Suomeen työntekijöitä aloille, joilla on työvoimapulaa. Käytännössä tulijoita tarvittaisiin yleisimmin hoito- ja hoiva-aloille, metalliteollisuuteen, muuhun teollisuuteen ja rakennusalalle. Työvoimaa kaivataan myös vähittäiskauppaan, logistiikkaan ja liikenteen aloille.

(MTV3-STT)