Työhön paluu pitkältä sairauslomalta joustavammaksi

Työhön paluu pitkältä sairauslomalta tulee ensi vuonna joustavammaksi, kun työntekijä voi sopeutua työhönsä osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin.

Osasairauspäiväraha on työntekijän ja työnantajan vapaaehtoinen järjestely vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestäneen sairauden jälkeen. Työhönsä osa-aikaisesti palaava saa palkan lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamaa osasairauspäivärahaa. Työntekijän työajan ja palkan pitää kuitenkin pienentyä 40-60 prosenttia aiemmasta, eikä työhön paluu saa vaarantaa toipumista.

Työssäoloehto voidaan laskea palkan mukaan

Pätkätöitä tekevien asemaa helpotetaan muuttamalla työssäoloajan laskentaa joidenkin etuuksien yhteydessä. Esimerkiksi työttömyysturvan korotettua ansio-osaa, peruspäivärahan korotusosaa, vuorottelukorvausta ja koulutuspäivärahaa laskettaessa työssäoloaika lasketaan ansioiden eikä työssäoloajan mukaan.

Työssäkäyvien toimeentulotukiasiakkaita innostetaan tarttumaan tilapäiseenkin työhön jatkamalla etuoikeutetun tulon kokeilua kahdella vuodella. Toimeentulotukea saavan pienet ansiotulot eivät heti leikkaa toimeentulotukea, kun hakijan ansiotulosta vähennetään 20 prosenttia tai enintään 150 euroa.

Korotuksia myös omais- ja perhehoitajille

Pieniä korotuksia tulee myös joihinkin muihin etuuksiin ja palkkioihin. Esimerkiksi perhehoitajille maksettava hoitopalkkio nousee vähintään 300 euroon kuukaudessa hoidettavaa kohden.

Omaishoitajat saavat kolmannen lakisääteisen vapaapäivän kuukaudessa. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 300 eurosta noin 310 euroon ja raskaimman hoitovaiheen aikana maksettu vähimmäispalkkio 600 eurosta noin 621 euroon kuussa.

Kuurosokeiden tulkkipalveluiden minimimäärä nousee 240 tunnista 360 tuntiin ja kuulo- ja puhevammaisten 120 tunnista 180 tuntiin vuodessa.

(MTV3-STT)